Paikallisuutiset
Katso kuvat: Asemapäällikön talo on nyt kuin karkki Ylivieskan kasarmialueella – Ylivieskalaisyrittäjät Annukka ja Jouni Salmelan kunnostusurakka viimeistelyvaiheessa
Tulisijat tuovat taloon lämpöä ja tapetit luonnetta
Kalajokilaakso uutisoi juuri ennen joulua, että Ylivieskan kaupunki vuokraa Asemapäällikön talon VR:n kasarmialueelta ylivieskalaisille yrittäjille eliAnnukka jaJouni Salmelalle, jotka kunnostavat talon kustannuksellaan perinteitä kunnioittaen, aikakauteen ja tyyliin sopivalla tavalla.
Nyt pääsimme kurkistamaan, miten vuonna 1920 rakennettua Asemapäällikön taloa on kohennettu.
– Talo on muuntautunut ihan karkiksi! Tätä on suunniteltu ja kunnostettu suurella sydämellä, Annukka Salmela kertoo hymyillen.
Alussa oli paljon purkutöitä. Seinistä purettiin kaikki kupruilevat pinkopahvit, ja puukuitulevyjen päältä irrotettiin vanhat tapetit.
Jouni Salmela naurahtaa, että seinistä revittiin ainakin viisi miljoonaa naulaa pois, ja toinen mokoma lattioista, kun poistettiin muovimattoja ja lattian päälle naulatut kovalevyt.
Keittiön lattiaan rakennettiin pieni luukku, josta Jouni ujuttautui tarkistamaan alapohjaa.
– Tietysti se tapahtui juuri tämän talven sateisimpaan aikaan, joten ryömin kuralillussa, mies irvistää muistolleen.
Alapohjaa tunkattiin ja tuettiin uudelleen sen verran kuin mahdollista. Uusilla tukiparruilla lattia sai lisäkantavuutta.
Talolla ei tarvinnut tehdä sähkötöitä. Remontin joka vaiheessa on varottu koskemasta sähköjohtoihin, jotta ne myös pysyvät toimintakuntoisina.
Sen sijaan uusittiin kaikki vesiputket ja osaksi myös viemäriputkeakin. Putkiasennukset talolla teki rakennus- ja lvi-alan yrittäjä Juha Kunelius.
– Putkiasennuksia järkeistettiin ja tehtiin uusia putkivetoja parturi-kampaamon ja keittiön puolelle, Salmelat selvittävät.
– Vessassa putken kohdalla käytin moottorisahaa alapohjan parruun, johon oli nähtävästi päässyt kosteutta talon historian jossain vaiheessa ja kunnostin sen, Jouni Salmela sanoo.
– Etsin myös todella pitkään, mikä aiheutti vessassa viemärinhajua ja tästä syystä myös viemäriputkia puhdistettiin. Lopulta jäljitin hajun vessassa olleeseen vanhaan akryylimaalipurkkiin, mikä oli ollut paikalla jo ennen meitä. En uskaltanut avata maalipurkin kantta, mutta haju hävisi purkin mukana!
Kyseisen maalipurkin aromi olikin ainoa talon sisäilmaongelma, sillä vanhassa talossa on helppo hengittää.
Asemapäällikön talon keittiön hirsiseinä oli naulojen haavoittama ja hirsien väliset eristeet tursusivat levottomasti.
Jouni Salmela on tutustunut perinnerakentamiseen jo kahden talon verran ja kekseliäs kädentaitaja tuunaa kaikkea mahdollista moottoripyöristä lähtien. Näin ollen hän sekoitti luonnonsavea, pakkelia ja pohjamaalia ja latasi seoksen automassaruiskulla seinään. Seinä rauhoittui heti hillityn harmaaseen kuosiinsa ja pinta on samettinen kuin kalkkimaalilla sivelty.
– Ja maalipinta on hengittävä! Jouni Salmela toteaa ylpeästi.
Tulisijat ovat talon sydän ja tapetit tuovat sisätiloihin luonnetta. Seinät pakkeloitiin ja pohjamaalattiin ennen tapetointia.
Upeiden näkyviin jätettyjen hirsiseinien vastapariksi valittiin voimakkaita tapettikuoseja. Luonto on vahvasti läsnä eteisaulan tummapohjaisessa ja kukkatapetissa, samoin kuin vessan lehtikuvioisessa "puutarhassa".
– Joogasalin tapetti jatkaa samalla linjalla, mutta vaaleampana, Annukka Salmela paljasti haastatteluhetkellä, jolloin tapetit olivat vielä tiukasti rullilla.
Jouni Salmela esittelee villiä sarjakuvitettua tapettia, jota tulee yhden kaapin kylkeen parturi-kampaamon puolella, jossa myös pönttöuuni on maalattu mattamustaksi hopeisine uuninluukkuineen.
Remonttitöihin talolla on osallistunut koko Salmelan perhe, jokainen omien vahvuuksiensa mukaan. Se, että talo on saatu käyttövalmiiksi kolmessa kuukaudessa on vaatinut myös muita paikallisia osaajia.
Rakennusalan perustutkintoa Koulutuskeskus Jedussa Nivalassa opiskeleva Otto Myllyoja on työharjoittelussa, ja päässyt tekemään monenlaista vanhan talon kunnostukseen liittyvää.
Kullanarvoista apuaan on tarjonnut myös Annukan isä, Timo Kantola, jota Asemapäällikön talolla kutsutaan remontti- ja maalausmestariksi. Esimerkiksi talon kaikki kauniit peiliovet hohtavat valkoisuuttaan uuden maalin saatuaan.
Life& Soul -yritykset ovat jättäneet jo Valtakadun varren vuokratilat. Jouni Salmelan parturi-kampaamo JPS Tuunaamo aloittaa lähipäivinä toimintansa talolla.
Ohjaus-, valmennus- ja terapiapalveluyrittäjä Annukka Salmela tekee Kelan palvelutuottajana lasten ja nuorten toimintaterapiaa koronapandemiatilanteen vuoksi poikkeusoloissa etätyönä, ja pian hän ottaa etäyhteydet talolta. Joogaohjaaja suunnittelee myös etäohjattujen joogatuntien välittämistä, kun muuttokiireistä päästään.
– Yritystemme toiminta linkittyy entistä tiiviimmin toisiinsa uusien tilojen myötä. Toisaalta nämä muunneltavat huoneet ohjaavat toimintaamme. Meillä on kaksi joogasalia, joten väliovet avaamalla voin ohjata isompia ryhmiä poikkeusolojen päättymisen jälkeen. Tai väliovet voi sulkea, jolloin huoneet toimivat yritystemme lepo- ja toimistohuoneena, äänimaljarentoutuksen, vauvahieronnan tai yksilötapaamisten tiloina.
Annukka Salmela odottaa poikkeusolojen normalisoitumista, jotta Salmelat pääsevät toteuttamaan tapahtumia talolla niin omin voimin kuin yhteistyökumppaneiden kanssa.
– Viralliset avajaiset siirtyvät nyt kesälle tai syksylle. Meillä tulee olemaan entistä enemmän Hyvän olon pajoja sekä -iltoja ja uutena funktionaalisen lääketieteen ravintovalmentajan vastaanottoa sekä muita koko perheen tapahtumia tässä miljöössä.
Aikaisempi juttu aiheesta joulukuulta:
Tiesitkö tämän Ylivieskan kasarmista?
Rautatieaseman alue on valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen ympäristö.
Rautatieasema on rakennettu 1883-1886, kaksoisvahtitupa 1902, kirjanpitäjän-vaihdemiehentalo 1908, asemapäällikön asuinrakennus 1920, työläisten asuinrakennukset 1925, pommisuoja ja vesitorni 1925.
Rautatieasemat ovat olleet Suomessa merkittäviä puistokulttuurin edistäjiä, myös Ylivieskassa asemanseudulla on ollut ensimmäinen julkinen puisto.
Asemapäällikön taloa ympäröi aikoinaan muotopuutarha, josta on jäljellä muutama puu.
Lähde: Ylivieska, aseman seudun kaupallisten ja liikenteellisten toimintojen vaihtoehdot, rakennemallit ja vaikutusten arviointi. Arkkitehti SAFA Riitta Yrjänheikki, AIRIX Ympäristö 2008