Paikallisuutiset

Asemapäällikön talo herää henkiin Ylivieskan kasarmilla – Yrittäjät Annukka ja Jouni Salmela kunnostavat talon perinteitä kunnioittaen

Asemapäällikön talo herää henkiin radan varressa Ylivieskan kasarmialueella. Perinnerakentamista arvostavat ylivieskalaiset yrittäjätAnnukka jaJouni Salmela kunnostavat talon ja siirtävät liiketoimintansa eli ohjaus, valmennus- ja terapiapalvelut Life & Soulin sekä parturi-kampaamo JPS Tuunaamon Valtakadun varren vuokratiloista kasarmille kevään aikana.

Ylivieskan asemanseudun kaavoituksen toisessa vaiheessa alkavana vuonna ratkotaan, mitä vanhasta rakennuskannasta säilytetään kasarmilla. Kaavoituksen ohjausryhmä tutustuu alkuvuodesta Tampereen seudun toteutettuihin asemamiljöihin.
Ylivieskan asemanseudun kaavoituksen toisessa vaiheessa alkavana vuonna ratkotaan, mitä vanhasta rakennuskannasta säilytetään kasarmilla. Kaavoituksen ohjausryhmä tutustuu alkuvuodesta Tampereen seudun toteutettuihin asemamiljöihin. Kuva: Pirjo Kunelius

Ylivieskan kaupunki on tehnyt vuokrasopimuksen yrittäjien kanssa. KaupunginarkkitehtiRisto Suikkari toteaa Asemapäällikön talon kunnostamisen toimivan esimerkkinä, millaista toimintaa kasarmilla voisi olla.

– Parasta suojelua rakennukselle on, että se on käytössä. Vuokrasopimus on edullinen, mutta vuokraaja huolehtii talon kunnostamisesta, josta kaupunki pesee kätensä. Sadevesiviemäröinti puuttuu alueelta kokonaan ja se tulee velvoitteena jossain vaiheessa eteen kasarmialueen kaikille toimijoille.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Suikkarin mukaan Asemapäällikön talon yhtä huonetta on lämmitetty talvellakin, koska se on toiminut kaupungin puistotyöntekijöiden taukotupana. Hän toteaa, että muuten talo on toiminut erilaisissa tapahtumissa pop up -kahvilana ja takavuosina talossa oli kuntosalikin.

Tuo VR:n punttisali pingispöytineen tuli Jouni Salmelalle tutuksi jo pojankossina. Sittemmin Salmelat osallistuivat kasarmin yleisötapahtumiin ja näkivät talon mahdollisuudet, ja alkoivat yli kolme vuotta sitten haaveilla talon vuokraamisesta tai ostamisesta. He neuvottelivat kaupungin kanssa vuokrasopimuksesta ensimmäisen kerran, mutta sopimusta ei syntynyt, koska talolla käynnistyi hanke.

Kaupunki uusi tuolloin taloon huopakaton korjauskelvottoman tiilikaton tilalle Ely-keskuksen avustuksen turvin ja myöhemmin talon ulkoseinät maalattiin talkoovoimin okrankeltaiseksi alkuperäisväriä noudattaen.

Kasarmilla hiljeni jälleen, joten viime vuoden alussa Salmelat ilmaisivat uudelleen toiveensa vuokrata tilat.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

- Tälle huoneelle ei tarvitse tehdä oikeastaan mitään. Tästä tulee kokoustila ja tätä voidaan käyttään pop up -myyntitapahtumissa, Annukka ja Jouni Salmela kertovat.
- Tälle huoneelle ei tarvitse tehdä oikeastaan mitään. Tästä tulee kokoustila ja tätä voidaan käyttään pop up -myyntitapahtumissa, Annukka ja Jouni Salmela kertovat. Kuva: Pirjo Kunelius

– Vanhat talot tarinoineen ovat aina viehättäneet meitä, eikä noin hyväkuntoista taloa tarvitse todellakaan purkaa, Annukka sanoo.

Kasarmin vireillä oleva kaavamuutoshanke ja epätietoisuus alueen tulevasta käytöstä ilmeisesti viivästyttivät, mutta vuokrasopimus solmittiin pari viikkoa sitten.

Salmelat eivät pidä vanhan talon kunnostamista mahdottomana tai liian kalliina, mutta kokemuksesta he tietävät, että se vaatii tietoa perinnerakentamisesta, paljon työtä ja viitseliäisyyttä sekä lainarahoitusta. Jouni Salmela on omin käsin kunnostanut perheelleen kodin mummolan rintamamiestalosta, ja vapaa-ajan "mökin" vanhasta mansardikattoisesta hirsitalosta Raudaskylällä.

- VR:llä on ollut hyvää hirttä käytössään, kun talot on rakennettu, Jouni Salmela sanoo ja toteaa, että hirttä tullaan jättämään seinäpintoihin näkyville.
- VR:llä on ollut hyvää hirttä käytössään, kun talot on rakennettu, Jouni Salmela sanoo ja toteaa, että hirttä tullaan jättämään seinäpintoihin näkyville. Kuva: Pirjo Kunelius

Salmelat kertovat, että vanhan talon tunnelmaa ei pidä pilata uudistamalla liiallisesti. Salmelat arvostavat hirsitaloa, painovoimaista ilmanvaihtoa sekä perinteisiä eristemateriaaleja, joten lasivillaa ei Asemapäällikön talolle tuoda.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Jos haluaa millilleen suorat seinät taloonsa, silloin pitää rakentaa uusi. Asemapäällikön talo kunnostetaan aikakauteen kuuluvalla ja tyyliin sopivalla tavalla. Väliseinät pysyvät pystyssä, joten ehkä voi puhua pintaremontista, Jouni naurahtaa.

Asemapäällikön talossa savuhormit ja piiput ovat kunnossa, ja jokaisessa huoneessa on myös puulämmitteinen takka. Jouni on jo lämmittänyt taloa ja haistellut sisäilmaa, eikä nenään ole vielä tarttunut mitään huolestuttavaa. Hän on purkanut pinkopahvia seinäpinnoilta ja ottanut komeaa hirsiseinää näkyvin.

– Lattiasta otetaan muovimattoja ja kovalevyjä pois, jotta lankkulattia saadaan esiin. Se sitten hiotaan maalataan tai vahataan tarpeen mukaan. Jos jotain ongelmia tulee vastaan, niin tällöin pitää lattiat uusia. Rossipohjainen lattia on rakenteeltaan helppo, mutta työläs, jos joutuu vaihtamaan lattian sahanpurutäytteitä uusiin. Mökillä lattiaa purkaessani tuli vastaan viraton joulukuusi ja sinne oli piilotettu myös käytöstä poistettuja astioita.

Jouni aikoo jossain vaiheessa löytää myös väylän, mistä ryömiä talon alle tarkistamaan alapohjaa.

– Lattiaa pitää suoristaa ja tunkata alta päin.

- Nämä ihanat peiliovet säilytetään! Asemapäällikön talon suurin sali tulee toimimaan Annukka Salmelan ohjaus, valmennus- ja terapiapalvelut yrityksen joogahuoneena.
- Nämä ihanat peiliovet säilytetään! Asemapäällikön talon suurin sali tulee toimimaan Annukka Salmelan ohjaus, valmennus- ja terapiapalvelut yrityksen joogahuoneena. Kuva: Pirjo Kunelius

Annukka suunnittelee Asemapäällikön talon sisustuksen.

– Sisustus tulee olemaan yksinkertaista, talon henkeä kunnioittava ja visuaalisesti sellaista, että rentoutumaan tuleva asiakas saa kokonaisvaltaisen kokemuksen.

Asemapäällikön talossa on tilaa siis yrittäjäpariskunnan omille yrityksille, mutta mahdollisuuksia myös tarjota tilaa, joka on muunneltavissa pop up -myymäläksi ja kokoustilaksi.

Uudet "asemapäälliköt" Annukka ja Jouni Salmela jatkavat vuokralaisina Asemapäällikön talon sisätilojen kunnostusta. Kaupungin omistuksessa on vuosia sitten hanketöinä kunnostettu talon katto ja vuonna 2016 talkoilla palautettiin  okrankeltainen seinäpinta.
Uudet "asemapäälliköt" Annukka ja Jouni Salmela jatkavat vuokralaisina Asemapäällikön talon sisätilojen kunnostusta. Kaupungin omistuksessa on vuosia sitten hanketöinä kunnostettu talon katto ja vuonna 2016 talkoilla palautettiin okrankeltainen seinäpinta. Kuva: Pirjo Kunelius

Kalajokilaakso seuraa kevään aikana remonttia ja esittelee, miltä Asemapäällikön talo näyttää kunnostettuna.

Ylivieskan VR:n kasarmi

1900-luvun alussa rakennettu alue sijaitsee rautatieaseman välittömässä läheisyydessä.

Alue oli VR:n omistuksessa vuoteen 1999 asti, jolloin se siirtyi Kapiteeli Oy:lle, ja edelleen vuonna 2004 Ylivieskan kaupungille.

Alueella on kaiken kaikkiaan seitsemän hirsirunkoista asuinrakennusta, tiilestä tehty vesitorni ja useita piharakennuksia.

Osayleiskaavassa alueeseen on kohdistettu suojelumääräys, koska alueella on rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita. Myös maakuntakaavan ympäristöinventoinnissa mainitaan suojeluvelvoite. Asemakaavasta suojelumerkintä puuttuu.

Lähde: Oulun yliopisto, arkkitehtuurin tiedekunta kuntoarviokurssi 2015 Ylivieskan kasarmista, toim. Anu Soikkeli ja Jaana Tiikkaja

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä