Talous

Talousjohtaja Joonas Yliluoman kolmas kirja paljastaa: Ylivieskan verotus Suomen kärkikastiin 2021? – Näin kaupungin rahat pistetään riviin talouskurimuksessa

Ylivieskan kaupungin talouden vaikeista ajoista on kirjoitettu varmaankin jo palstakilometrejä: kymmenen miljoonaa euroa pakkasella kyntävästä taseesta, yli sadan miljoonan euron velkataakasta ja samaan hengenvetoon historiallisen jättimäisistä investoinneista.

Ensi viikolla kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen julkistettavan vuoden 2020 talousarvion ja vuosien 2021–2023 taloussuunnitelman laatiminen lienee melkoinen savotta. Miten budjettikirja syntyy? Millaiset piinaviikot ovat talousjohtajaJoonas Yliluomalla, joka on kasannut Ylivieskassa kolme budjettikirjaa? Pystyykö hän nukkumaan yöuniaan vai näkeekö painajaisia tulevista talousvuosista?

Kalajokilaakso sai talousjohtajan tiukkaan kalenteriin puserrettua hetken audienssin, joten väännetään nyt rautalangasta, miten budjetti synnytetään.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

-Lainaa joudutaan ottamaan aikaisempaa enemmän meneillään olevien suurinvestointien takia. Rahaa menee kuukausitasolla enemmän, kun rakentamista maksetaan koko ajan, talousjohtaja Joonas Yliluoma kertoo.
-Lainaa joudutaan ottamaan aikaisempaa enemmän meneillään olevien suurinvestointien takia. Rahaa menee kuukausitasolla enemmän, kun rakentamista maksetaan koko ajan, talousjohtaja Joonas Yliluoma kertoo. Kuva: Pirjo Kunelius

– Budjetin rakentaminen aloitetaan hyvissä ajoin keväällä. Kaupunginhallitus antaa ennen tai jälkeen kesälomien ohjeet, millä perustein talousarvio tullaan laatimaan. Siinä vaiheessa on jotain talouslukuja selvillä, mutta tulopuolesta eli veroista ja valtionosuuksista ilmassa on vasta joitain arvauksia. Kuntaliitosta saadaan ennusteita, mutta valtion tekemät päätökset heiluttelevat vielä tulopuolta, mikä tarkentuu vasta loppusyksystä. Verotuloissa tapahtuu aina jotain muutoksia ja saattaa tulla jotain vähennyksiä, joita hyvitellään valtionosuuksilla. Näin ollen tulopuolen muodostuminen on aika monimutkaista, Yliluoma aloittaa.

Verojen ja valtionosuuksien lisäksi kolmas tulopuolen tukijalka on kaupungin omat tulot ja niihin liittyvät päätökset esimerkiksi maksuista. Päätöksentekoa rajoittavat kuitenkin maksukatot.

– Esimerkiksi joitain teknisen puolen ja kansalaisopiston maksuja pystytään itse määrittelemään, mutta taloudellinen liikkumavara on niissä aika pieni.

– Budjetin lopputuloksen ratkaisevat menot ovat myös monin paikoin lukittuja. Kaupungin palveluksessa on tietty määrä henkilökuntaa, mutta kasvukaupungissa lapsia tulee enemmän päiväkoteihin ja kouluihin, joten henkilökuntaa ja tiloja sekä myös rahaa tarvitaan näihin lisää.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Kunta-alan palkkasopimus on voimassa maaliskuun 2020 loppuun, jonka jälkeisestä palkankorotuksesta voidaan esittää vain arvauksia.

– Kaupungin budjettiin laitetaan joku tietty prosentti tämän vuoden palkkakulujen päälle. Eri kunnat ovat arvioineet ensi vuoden palkankorotuspaineet vajaasta yhdestä prosentista reiluun kahteen, ja meillä se on 1,5 prosenttia.

Peruspalvelukuntayhtymä Kallion kulut haukkaavat kaupungin menoista noin 45 prosenttia. Yliluoma toteaa, että Kallion hallinto samoin kuin kaupungin puolella eri toimialat laativat omat talousarvionsa, joista muodostuu sitten koko kaupungin budjettikirja.

Menneinä lihavampina talousvuosina luottamushenkilöt saattoivat esittää budjettiin herkemmin toiveita, mutta nykyisinä kireinä kituvuosina niistäkin pidättäydytään.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Siirrymme tietokoneelle tarkastelemaan, miten jokainen toimiala budjettinsa laatii. Toimialakohtaista budjetointia ohjaa kaupunginhallituksen raami ja tulevaan ponnistetaan aina edellisvuoden toteutuman pohjalta. Raamin antamisen jälkeenkin käydään talousarvioneuvotteluja.

– Budjetointijärjestelmä sallii kirjata pienimpänä sadan euron summan ja erikoissairaanhoidon kohdalla puhutaan suurimmasta yksittäisestä summasta eli 17,5 miljoonasta, Yliluoma valaisee budjettihaitarin ääripäitä.

Talousjohtaja räppää esimerkinomaisesti kirjastotoimen sarakkeiston auki pääkirjaston kohdalta, jossa muiden tuottojen arviot sisältävät muun muassa myöhästymismaksut. Kulupuolelle on arvioitu palkkoja sivukuluineen, palvelujen ostoa, paljonko menee ict-kuluihin eli muun muassa tietokone- ja ohjelmistovuokriin. Koulutukseen ja matkakuluihin on arvioitu tietty summa. Elintarvikekuluihin varataan määräraha mahdollisia kirjaston kahvituksia varten.

– Kirjastolla on muutama muukin kustannuspaikka koskien hankkeita ja kirjastoautoa. Kirjastopalveluiden talousarviosumma saadaan, kun nämä kaikki lyödään yhteen.

Tuloveroprosentista päätettäessä tiedettiin jo miltä kaupungin talousarvio sekä tulopuoli näyttävät.

– Tuolloin oli nähtävissä etteivät tulot riitä menojen kattamiseen. Tällöin on kaksi mahdollisuutta; joko veroprosenttia korotetaan tai karsitaan kuluja ja etsitään lisää tuottoja.

Suomen kunnista 53 nostaa ensi vuonna tuloveroprosenttia. Myös Ylivieskan talousjohtaja esitti nykyiseen 22 prosenttiin 0,5 prosenttiyksikön korotusta, jolla olisi ammottavaa 10 miljoonan alijäämää tukittu 1,1 miljoonalla. Kaupunginjohtajalla ja -hallituksella ei ollut halua korotukseen, vaan edellytettiin, että talousarvioon tehdään vielä kuluja karsiva 1,5 miljoonan "kirikierros".

– Arvostettavaa on se, että kirikierrokseen oli kunnianhimoista halukkuutta, sillä muuten budjetti olisi ollut luovuttajan budjetti. Jokainen toimiala joutui nipistämään luvuistaan tai laskemaan palvelutasoaan; ehkä muuttamaan aukioloaikoja tai nostamaan ulkopuolisille tilavuokria. Kaupunginjohtajan budjettiesitys pääsi nollatasoon eli alijäämä ei kasva, mutta ei toisaalta pienenekään. Tämä on kohtuullinen saavutus, mutta toteutuma on vielä arvoitus eli ensi vuonna pitäisi elää talousarvion mukaisesti.

Talousarviomuutoksia tehdään tarvittaessa vuoden mittaan ja tänä vuonna niitä on tehty neljästi.

– Verotulot jäivät yllättävän vähiksi, sitä ei pystytty ennakoimaan viime vuonna budjettia laadittaessa. Kuluvan vuoden tuloarviota on jouduttu pienentämään, koska kompensoivia tuloja ei ole ollut, eikä menovähennyksiä pystytty tekemään, joten talousarvio on painunut yhä enemmän miinukselle.

Alijäämän kattaminen siirtyy kolmelle seuraavalle vuodelle. Yliluoman mukaan se vaatisi "kolmea oikein hyvää vuotta" Suomen yleisessä taloustilanteessa, joka säteilisi positiivisesti kuntatalouteen.

- Talouden tasapainottamista on hankala tehdä, ellei veroprosenttiin kosketa, talousjohtaja Joonas Yliluoma valaisee.
- Talouden tasapainottamista on hankala tehdä, ellei veroprosenttiin kosketa, talousjohtaja Joonas Yliluoma valaisee. Kuva: Pirjo Kunelius

Talousjohtaja hymähtää, että todennäköisyyskertoimet ovat tätä talouskehitystä vastaan, joten tuloveroprosentin korottaminen tulee ajankohtaiseksi näillä näkymin jo vuonna 2021. Kaupunginjohtajan ehdotuksessa taloussuunnitelmaan on tuolle vuodelle kirjattu yhden prosenttiyksikön korotus.

Ylivieska pääsisi 23 prosentilla Suomen kärkisijoille verottajana. Ensi vuonna ennätystä pitää Halsua 23,5 prosentilla ja Savonlinna tulee heti perässä 22,75.

– Talouden tasapainottamista on hankala tehdä, ellei veroprosenttiin kosketa. Talous on prosentin korotuksella saatu paperilla tasapainoon, mutta mitä kauemmaksi suunnitelmavuosille mennään, sitä epävarmempia ovat talousluvut.

Näin siis tehdään budjettikirja, mutta sen sisällöstä Kalajokilaakso kertoo lisää ensi viikolla.

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä