Paikallisuutiset

Jokilaaksojen liikenneturvallisuusasiantuntija väittelee – Kaksipyöräisten onnettomuuksia jää paljon tilastoimatta

Seppo Kangas

Diplomi-insinööri Noora Airaksisen väitöstutkimus osoittaa, että polkupyörä-, mopo- ja moottoripyörätapaturmia sattuu huomattavasti tilastoitua enemmän. Kuopiolainen Airaksinen on tuttu myös jokilaaksojen kunnissa, sillä hän on toiminut jo useiden vuosien ajan Oulun eteläisen alueen liikenneturvallisuustoimija -hankkeen projektipäällikkönä. Hanke jatkuu edelleen.

Hänen tutkimuksensa perustuu sairaalatietoihin. Virallisen tieliikenneonnettomuustilaston ulkopuolelle jäivät useimmiten sellaiset onnettomuudet, joissa pyöräilijä, mopoilija tai moottoripyöräilijä kaatui yksin törmäämättä toiseen osapuoleen.

Yksittäisonnettomuudet eivät päädy viralliseen tilastoon, koska poliisi kutsutaan harvoin paikalle. Puutteet tilastoinnissa vaikeuttavat turvallisuustilanteen seurantaa ja jättävät piiloon tapaturmiin liittyviä tekijöitä.

Polkupyöräilijän yleisin vamma oli pään vamma. Se oli yleisempi päihtyneenä kuin selvin päin pyöräilleillä. Kypärä suojasi tehokkaasti pään vammoilta, mutta kypärän käyttö oli harvinaista. Alkoholin osuus oli pyöräilijöiden yksittäistapaturmissa suuri, ja päihtyneille sattuneet tapaturmat jäivät lähes poikkeuksetta virallisen tilaston ulkopuolelle.

Mopoilijoiden ja moottoripyöräilijöiden yleisimmät vammat olivat ylä- ja alaraajavammat, ja tapaturmista aiheutui pitkiä sairauspoissaoloja. Yksittäistapaturma eli yksin kaatuminen oli kaikkien ryhmien yleisin tapaturmatyyppi.

Suomessa on arvioitu tieliikenteessä vakavasti loukkaantuneiden määrä vuodesta 2014 alkaen. Menetelmänä on ICD-AIS-map, joka määrittää loukkaantuneen henkilön vakavuusluokan automaattisesti tautiluokituksen (ICD) mukaisen vammadiagnoosin perusteella.

Tutkimuksen mukaan ICD-AIS-map määritti yli kolmanneksen vähemmän vakavasti loukkaantuneiksi kuin asiantuntijalääkärin tekemä vastaava vakavuusluokitus. Ero johtui pääasiassa Suomessa käytössä olevan ICD-10-diagnoosiluokituksen yksinkertaisuudesta verrattuna ICD-AIS-mapin luokitukseen. Tuloksen parantamiseksi Suomen tiettyjä vammadiagnoosikoodeja tulisi tarkentaa seuraavan ICD-luokituksen päivityksen yhteydessä.

Viralliseen tieliikenneonnettomuustilastoon perustuva liikenneturvallisuustyö johtaa Airaksisen mukaan siihen, ettei etenkään polkupyöräilijöiden, muttei myöskään mopoilijoiden ja moottoripyöräilijöiden tapaturmien ehkäisyä painoteta riittävästi.

– Alkoholin osuus pyöräilytapaturmissa ei selviä virallisesta tilastosta. Liikenneonnettomuustilastointi ei ole juuri parantunut viimeisen kymmenen vuoden aikana.

– Pyöräilijöiden tapaturmien todellisen määrän seuranta ja ehkäisy olisi erityisen tärkeää juuri nyt, kun pyöräilyä edistetään Suomessa voimakkaasti, Airaksinen lisää.

Hänen mukaansa tilastoinnin kattavuuden parantamiseksi tulisi kehittää poliisin ja terveydenhuollon tietoja yhdistävä tietokanta. Lisäksi tapaturmamäärän seurannassa tulisi hyödyntää jo nykytilanteessa useampia tietolähteitä.