Paikallisuutiset

Veera-Maria Palon Visiitti-kolumni Australian lämmöstä: Vuodenajat vuoden ajalta

Veera-Maria Palo
Veera-Maria Palo Kuva:

Veera-Maria Palo

veeramaria.palo@hotmail.fi

On kulunut yli vuosi siitä, kun ensi kerran lähdin Australiaan working holiday -viisumin voimin. Täällä olenkin asustanut siitä lähtien, lukuun ottamatta yhtä pikavisiittiä kotiin.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Pitkään ulkomailla ollessa saa usein vastata kysymyksiin koti-ikävästä ja asioista, joita ikävöi Suomesta. Mitä kauemmin on pois, sitä helpommin unohtaa, mitä kotoa kaipaa, kun elämä kuitenkin rullaa eteenpäin, vaikkei ruisleipää, Aura-juustoa ja mautonta hanavettä olekaan saatavilla.

Itselleni suurimpina ikävän laukaisijoina toimivat vuodenajat. Koko Australiasta en osaa sanoa, mutta paikka, jossa tällähetkellä asumme, ei näytä sen suurempia muutoksia vuodenaikojen välillä. Selkeimpänä vuodenajan vaihtumisen mittarina toimii tietysti lämpötila, joka nousee tasaisesti kymmenestä asteesta lähemmäs viiteenkymmeneen asteeseen talvesta kesään siirtyessä, mutta muuten ympäristö näyttää samalta, melko kuivalta ja ruskealta, kuten aikaisemminkin.

Kun Suomessa on syksy, sitä katselee kaihoissaan muiden postaamia kauniita syksykuvia, ja miettii, että ollapa Suomessa, ihastelemassa syksyn kauniita värejä, saisi pukeutua syysvaatteisiin ja sytytellä kynttilöitä! Mutta sekunnin päästä sitä havahtuu nauttimaan Australian kesäillasta, ja miettii, että ei voisi kyllä vähempää kiinnostaa joku syksy ja kylmyys, olla siellä sadevaatteet päällä ja valittaa sateesta.

Kun Suomessa sataa ensilumi ja talvi koputtelee ovelle, sitä saattaa miettiä: ”Oi, oispa ihanaa nähdä lunta, mennä pulkkamäkeen, pukea talvivaatteet ja juoda glögiä kynttilän valossa!” Mutta toisella hetkellä sitä hikoilee uima-altaalla, ajattelee, ettei vois kyllä vähempää kiinnostaa joku talvi ja kylmyys, olla siellä toppavaatteet päällä ja hytistä lumisateessa.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Mutta näitä huonoja puoliahan tulee mietittyä vain sen takia, ettei iske vahingossakaan koti-ikävä.

Tätä kirjoittaessa ystäväni Suomessa heräsivät valkoiseen aamuun ja lähettivät kuvia kauniista lumisesta maisemasta. Se vahvisti tunnetta siitä, että eniten kotoa kaipaa vuodenaikojen erilaisuutta. Täällä sitä vasta on tajunnut, kuinka suuri rikkaus se meille onkaan, nähdä konkreettisesti syksyn muuttuvan talveksi, talven kevääksi ja kevään kesäksi.

Toivottavasti saamme nauttia siitä jatkossakin. Useat tapaamani aussit eivät ole eläissään nähneet lunta, saati sitten viettäneet yötöntä yötä.

Toivottavasti Suomeen saapuu ihana talvi ja toivottavasti saatte nauttia siitä meidän muualla asustavienkin puolesta.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Kirjoittaja on ylivieskalaislähtöinen nuori, joka on selvittämässä, onko ruoho vihreämpää Australiassa.

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä