Paikallisuutiset

Seppo Kangas kolumnissaan: Kuntapuolella on yrityksiä suurempi vaara, että strategiasta tulee pohjaton toiveiden tynnyri

Ylivieskan kaupunkiin laaditaan uutta strategiaa. Se sopii tilanteeseen, jossa uusi kaupunginjohtaja on juuri aloittanut tehtävässään. Hän saa strategiatyön kautta luontevan tilaisuuden linjata omia näkemyksiään kaupungin tulevaisuuteen ja peilata niitä luottamushenkilöiden odotuksiin.

Sana strategia herättää monenlaisia tuntemuksia. Jotkut pitävät sitä sanahelinänä, täytteenä kaupungin loputtomiin arkistoihin pölyyntymään. Herrojen huave, sanoisi savolainen.

Sellainen siitä tuleekin, jos se ei pohjaa todellisuuteen. Takavuosien laajat, maailmoja syleilevät, täyteen höttöä ja hömppää survotut strategiapaperit toivottavasti ovat taakse jäänyttä elämää.

Hyvä strategiatyö on kiinni konkretiassa. Sillä ei yritetä ratkoa kaikkia maailman ongelmia. Pitää pysyä ydinkysymyksissä ja mielellään sellaisissa, joihin voi itse vaikuttaa.

Kun strategiatyö tehdään hyvin, se alkaa toteuttaa itse itseään. Jälkikäteen oikein ihmettelee, kuinka hyvin osattiinkaan nähdä, mitä tuleman pitää.

Kuntapuolella on yrityksiä suurempi vaara, että strategiasta tulee pohjaton toiveiden tynnyri. Kun kokkeja on paljon, soppa turpoaa.

Ylivieskan strategiatyö alkoi modernin asiakaslähtöisesti asukas- ja yrityskyselyllä. Kyselyn tuloksista on tässä lehdessä uutinen. Herää kysymys, mitä konkreettista tuloksista oikeasti saa irti.

Monellakaan kuntalaisella, joka ei itse ole kaupungin päätöksenteossa mukana, ei ole tuntumaa siihen, miten järjestelmä toimii. Siksi vastauksetkin helposti jäävät mielikuvan tasolle.

Esimerkiksi päätöksenteon ilmapiiriä haluttaisiin paremmaksi. Mikä siinä nyt mättää? Eihän Ylivieskassa ole viime aikoina ollut isoja ristiriitojakaan.

Yksi tulos osoittaa, että yrittäjien mielikuvat päätöksenteosta ja elinkeinopolitiikasta ovat negatiivisia. Millä tavalla? Mihin ne perustuvat? Ehkä se selviää jatkotyön aikana.

Asukkaat odottavat kaupungilta myös parempaa markkinointia ja viestintää. Median näkökulmasta ongelma on tunnistettavissa. Alueella on kuntia, jotka hoitavat tätä tonttia selvästi paremmin.

Siitä ei ole suinkaan ole kyse, että Ylivieska yrittäisi pimittää tietoa tai vaikeuttaa tiedonsaantia. Viranhaltijat auliisti kertovat asioista, kun kysytään.

Kysymys on suunnitelmallisesta ja määrätietoisesta viestinnästä, jonka avulla rakennetaan kuntakuvaa. Se ei tarkoita yksittäisiä mainoksia televisiossa tai Hesarin kannessa. Hyvin tehtynä siitä tulee tapa toimia, kaupungin viestintäkulttuuria.

Kaupungin johdossa on pitkään vaikeroitu, kuinka saada laajemmin valtakunnassa tietoisuuteen se, minkälainen metropoli Ylivieska tätä nykyä onkaan. Siihenkin tarvitaan vain systemaattista, ammattimaista viestintää.

Seppo Kangas

seppo.kangas@kalajokilaakso.fi