Paikallisuutiset

Infraäänitutkimus ei ratkaise Ylivieskan Urakkanevan tuulipuistoa - Vastustus Raudaskylällä jatkuu viimeiseen asti

Valtioneuvoston ihmisten infraäänialttiuden nollaava tutkimus ei ole ratkaisemassa Ylivieskan Urakkanevan kaavoitusta. Vastustajat ovat toimimassa kaava-asiassa viimeiseen asti. Urakkanevan yhdeksän tuulivoimalan kaavan arvioidaan tulevan kaupunginvaltuuston päätettäväksi loppuvuodesta tai alkuvuodesta 2021.

Tuulipuistohankeen projektijohtajaAmanda Cardwell ABO Wind Oy:stä uskoo, että hankkeeseen tehdyt muutokset, hyvä vuoropuhelu sekä viimeisin vapauttava tieto infraäänestä edistävät tuulipuiston saamista.

– Tuulipuisto toteutettaisiin kokonaan markkinaehtoisesti, hän toteaa.

Valtioneuvoston tutkimuksen mukaan tuulivoimaloiden infraäänialtistus ei selitä ihmisten oireilua. Tutkimus ei selvittänyt matalia, yleisesti kuultavia 20-100 hertsin ääniä, jotka voivat myös olla syynä oireiluun.

Infraäänitutkimuksen vastuullinen johtaja, VTT: n tutkija, äänistä tohtoriksi väitelleenPanu Maijalan mukaan on viitteitä, että nimenomaan matalat äänet olisivat syynä ihmisten kokemiin haittoihin. Varmaksi hän ei pysty sanomaan koska, niitä ei tutkittu.

– Tutkimus keskittyi infraääneen, koska ihmiset ovat yhdistäneet oireiluaan siihen.

Tutkimuksen johtaja Panu Maijala pitää tuulivoimaloista ihmisten kokemia oireita todellisina, mutta syy voi löytyä muualta kuin infraäänestä. Hänellä on vahva oletus, että infraäänen aiheuttamista oireista puhuvat ihmiset sekoittavat kuultavat matalat äänet infraääneen, jonka voi aistia vain erittäin suurilla äänenpainetasoilla. Matalissa äänissä on vielä se, että ne havaitaan kauempana kuin korkeat.

– Tuulivoimaloiden ympäristövaikutuksen arvioinnissa pitäisi ottaa vielä paremmin huomioon tuulivoimaloiden melun luonne. Nykyisellään käytetään 1930-luvun tutkimuksen yhtenäiseen ääneen perustuvaa A-painotusta. Kun taasen tuulivoimaloiden ääni on merkityksellisesti sykkivää ääntä ja siihen ovat vaikuttamassa paljon muun muassa tuuli- ja muut sääolosuhteet. Tieteellistä tutkimusta tuulivoimaloiden äänestä ja niihin liitetyistä haitoista ei ole tarpeeksi, Maijala pohtii.

Raudaskylän kyläyhdistyksen puheenjohtajaTanja Laakkonen kertoo, että Urakkanevan kaavoitusta tullaan vastustamaan joka tapauksessa viimeisen asti. Kylällä vastustus on hänen mukaansa yhä kovaa.

– Hyvä, että infraäänialttius selvitettiin. Totta kuitenkin on esimerkiksi THL:n vuoden 2017 tutkimus, että 5-10 prosenttia ihmisistä on muita herkempiä tuulivoimaloiden äänille. Uskon, että niin on, hän arvioi.

Syinä vastustaa tuulipuistoa ovat Laakkosen mukaan luontoarvot, virkistysmahdollisuudet ja halu pitää kylä elinvoimaisena ja kehittyvänä.

– Arvokas erämaan hiljaisuus menee, kun voimaloiden kuuluvia ääniä tulee. Kulttuurimaisema kärsii ja virkistäytyminen luonnossa menetetään. Metsähallitus ei ole vieläkään selvittänyt maakotkan pesintää alueella. Metsojen kaikkia soidinpaikkoja ei ole otettu huomioon, Henkilökohtaisesti haluan säilyttää erämaassa olevan susilaumankin luontoon kuuluvana asiana. Enemmin luonnoneläimet kuin tuulivoimalat.

Laakkonen on huolissaan siitä, että tuulivoimahanke on jo laittanut tuhannen asukkaan, vahvassa kasvussa olleen kylän uudisrakennushankkeita jäihin, ja että voimalan toteutuessa kylän ja Ylivieskan asukkaiden määrä kääntyy laskuun.

Hän arvioi, että pitkällä tähtäimellä kaupungin talouden kannalta parempi olisi jättää tuulipuisto rakentamatta.

– Raudaskylälle on muutettu maaseudun rauhaan ja se ollaan menettämässä.