Talous

Haapaveden biojalostamohankkeen kannattavuus parani, kun EU päätti rajoittaa ruokapohjaista etanolia liikenteessä – Katso videolta toimitusjohtaja Antti Vilkunan kommentti

KATARIINA ANTTILA

Euroopan Unionissa saatiin hinkattua ennen juhannusta uusiutuvan energian direktiivistä kompromissipäätös, joka otettiin tyytyväisenä vastaan Kanteleen Voimalla.

Kanteleen Voiman toimitusjohtaja Antti Vilkuna kertoo videolla, mitä päätös merkitsee yhtiön bioetanolihankkeelle.

.lemonwhale-embed-container { position: relative; padding-bottom: 56.25%; height: 0; overflow: hidden; max-width:100%; width:100% } .lemonwhale-embed-container iframe { position: absolute; top: 0; left:0; width: 100%; height: 100%; }

EU:n päätti, että vuonna 2030 liikenteen polttoaineesta on 14 prosenttia oltava uusiutuvaa energiaa, mutta ruokapohjaisten, esimerkiksi maissista, sokerista ja viljasta valmistettujen etanolien osuus saa olla korkeintaan 7 prosenttia.

Se avaa markkinoita puu-, ruokajäte- ja ruokopohjaiselle etanolille eli niin sanotulle toisen sukupolven bioetanolille.

– Odotettiin huomattavasti pienempää sekoitevelvoitetta, Vilkuna toteaa iloisesti yllättyneenä. Hän kertoo erityisesti öljyteollisuuden lobanneen mahdollisuutta päättää vapaasti liikenne-etanolin raaka-aineesta.

– Nyt odotetaan, että saadaan puupohjaiselle etanolille parempi hinta kuin ruokapohjaisella etanolilla on.

Kanteen Voima suunnittelee Haapavedelle biojalostamoa, jossa ryhdytään valmistamaan metsätähteestä ja sahanpurusta bioetanolia.

Toimitusjohtaja Antti Vilkuna kertoo, että biojalostamoa on alusta asti suunniteltu niin, että kannattavuus saadaan viennistä Keski-Eurooppaan.

– Suomi on liian pieni markkina lopputuotteelle.

Vilkuna ei halua antaa tarkkoja aikatauluja hankkeen etenemiselle.

– Tavoitteena meillä on ollut, että tuotanto alkaa 2020-luvulla. Nyt on edetty aikataulussa.

Investointina jalostamo on Vilkunan mukaan selvästi yli 100 miljoonaa euroa ja selvästi alle 200 miljoonaa. Haarukka on siis iso, vaikka hinta-arvio täsmentyy koko ajan.

Investointiin haetaan partnereita. Tästä asiasta Vilkunalla ei tässä vaiheessa ole enempää kerrottavaa.

Jalostamon ympäristölupahakemus jätetään viranomaisille lähiviikkoina. Käyttöpäällikkö Teija Mäyrä kertoo, että samalla, kun on kirjoitettu hakemusta, on suunniteltu teknologiaa.

Kanteleen Voima ja Soilfood ovat tehneet aiesopimuksen, jonka mukaan yhtiöt alkavat yhdessä selvittää, miten biojalostamon jäteveden sisältämät ravinteet ja hiili saataisiin jalostettua lannoitteiksi ja maanparannusaineeksi.

Jalostamon arvioidaan luovan alueelle 300–350 työpaikkaa: näistä itse laitoksessa 50 ja loput raaka-aineketjussa 100–150 kilometrin säteellä Haapavedestä.

Vilkuna kertoo, että raaka-ainetta lasketaan alueella olevan tehtaan tarpeisiin riittäväsi. Haapaveden etuna on, että sellutehtaat ovat riittävän kaukana ja paljon sahateollisuutta lähellä. Alueella on myös paljon harvennustarpeessa olevaa nuorta metsää.