Paikallisuutiset
Oulaistelainen Jaakko Laulumaa tietää muistisairaan äitinsä hoitotahdon – "Raskaisiin toimenpiteisiin ei aleta, jos kohtuullinen elvytys ei tehoa"
OulaistelainenJaakko Laulumaa on joutunut muistisairaan Liisa-äitinsä puolesta päättämään tai paremminkin kertomaan lääkärille, millaisiin hoitotoimiin toivoo rakkaan omaisen elämän loppuvaiheessa ryhdyttävän.
Laulumaa sai vajaa kuukausi sitten puhelun Oulaisten terveyskeskuksen lääkäriltä, joka tiedusteli edunvalvontavaltuutuksen äidiltään saaneen kantaa elvyttämiseen ja tehohoitoon.
– Onneksi keskustelimme äidin kanssa tästä asiasta heti isäni kuoleman jälkeen, jolloin äiti oli vielä terve ja muisti tallella. Tiedän tarkalleen, mitä hän itse haluaa, Jaakko Laulumaa toteaa.
– Äiti sanoi tuolloin, että raskaisiin toimenpiteisiin ei aleta, jos kohtuullinen elvytys ei tehoa. Hän ei myöskään halua maata tiedottomana hoitolaitoksessa, hän jatkaa.
Kaikilla omaisilla hoitotahto ei ole yhtä hyvin tiedossa kuin Jaakko Laulumaalla. Monikaan ei tee hoitotestamenttia ja asia jää arkaluontoisuuden vuoksi lähiomaistenkin kesken keskustelematta. Puhelu lääkäriltä, joka tiedustelee hoitotahtoa, saattaa saada aikaan hämmennyksen, jopa vihan tunteita.
– Kesken työpäivän tuli puhelu lääkäriltä, joka halusi keskustella isäni hoitosuunnitelmasta. Keskustelun lopputuloksena lääkäri asetti isän elvytyskieltoon. Hän sairastaa Alzheimeria, mutta silti tuollaisen päätöksen tekeminen melkein kuin liukuhihnalta tuntui pahalta, hoitoalalla itsekin työskentelevä nainen, joka ei halua nimeään julkisuuteen, kertoo.
– Lääkäri oli tehnyt päätöksensä käytännössä jo ennen kuin soitti minulle. Syy oli se, että isällä on muitakin sairauksia ja eloonjäämisen ennuste olisi elvytystilanteessa huono. Tuntui kuitenkin siltä, että tässä nyt vain varmistellaan nuoremmille korona-potilaille hengityskoneita. Lääkäri kiisti kyllä asian olevan niin, hän jatkaa.
Omainen kertoo soiton muistuttaneen enemmän puhelinmyyntitilannetta kuin lähiomaisen elämästä päättämistä.
– Onneksi minun ei tarvinnut tehdä sitä päätöstä, vaan lääkäri tekee nämä työnsä puolesta aina, hän sanoo hoitoalalta tutusta käytännöstä.
Jaakko Laulumaan äiti on ollut laitoshoidossa reilut seitsemän vuotta. Hän on asunut kahdessa eri paikassa. Jo ennen palvelukotiin muuttoa Laulumaa joutui huolehtimaan Liisa-äidin asioista.
– Kotihoito huolehti aamulääkkeet ja minä huolehdin siitä, että iltalääkkeet tulee otettua. Äiti sai asua kotona, vaikka muisti oli huono, koska mitään vakavampaa ei sattunut, hän kertoo.
Jaakko Laulumaa on ollut tyytyväisempi äidin nykyiseen hoitopaikkaan kuin edelliseen.
– Vaikka Esperistä ollaan montaa mieltä, käy siellä vielä iltapalankin aikaan ihan erilainen puheensorina kuin aikaisemmassa asuinpaikassa, hän sanoo ja jatkaa:
– Olen esittänyt toivomuksen, että äitiä ei lääkittäisi hiljaisiksi paikalleen, jos hänestä ei ole toisten potilaiden tai henkilökunnan turvallisuudelle uhkaa.
Vaikka Laulumaa tiesi äitinsä hoitotahdon, kysymykset tehohoidosta ja elvyttämättä jättämisestä koskettivat.
– En usko, etteikö minua saa kiinni silloin, kun tilanne on päällä. Haluan saada ainakin kyseiset dokumentit äidistä ja lukea tarkasti, mitä niissä sanotaan, hän sanoo.
Jaakko Laulumaa kertoo ymmärtävänsä, että hoitotahtoa kysytään.
– Mutta että ajankohta on tämä... Toki lääkäri on tullut vasta taloon, ensiksi tutustunut työhönsä ja vasta nyt päässyt näihin asioihin käsiksi. Tuskin tämä olisi herättänyt yhtä suuria tunteita, jos asiaa olisi kysytty puoli vuotta sitten, hän pohtii ja jatkaa:
– Toisaalta asialla voi tulla kiire, jos korona iskee taloon. On se vaan sellainen tauti.
Jaakko Laulumaan äidin muistisairaus etenee, kunto huononee ja askel lyhenee.
Hoitotahtoasioita pohtiessaan Jaakko Laulumaa on miettinyt myös omaa suhdettaan kuolemaan ja jopa eutanasiaan.
– Olen huomannut ajattelevani, että eutanasian voi tietyissä tilanteissa jopa olla hyväksyttävä ratkaisu, esimerkiksi silloin, jos kivut ovat kovat ja potilas kärsii. Tietenkin edellytyksenä on se, että eutanasia on myös potilaan oma tahto, hän sanoo ja jatkaa:
– Kovilla lääkkeillä kipuja saadaan toki kuriin, mutta mitä mieltä siinäkään on, että ihminen makaa tiedottomana, mutta hengissä sängynpohjalla. Se ei olisi ihmisarvoista elämää.
Hoitotahto
Hoitotahdolla jokainen voi ilmaista tulevaa hoitoa koskevat toiveet siltä varalta, ettei itse pysty osallistumaan hoitoratkaisuihin tajuttomuuden, vanhuudenheikkouden, vakavan sairauden, onnettomuuden tai muun vastaavan syyn vuoksi.
Siinä voi ilmaista myös erityistoiveet hoidosta tai voi kieltäytyä tietyistä hoitotoimenpiteistä.
Hoitotahto vähentää omaisten epätietoisuutta ja ahdistusta hoitoratkaisuissa sekä helpottaa lääkärien työtä.
Hoitotahdon voi tehdä Omakanta-järjestelmässä, kirjallisesti todistajien vakuuttamana tai suullisesti. Suullisesti ilmaistusta hoitotahdosta pitää tehdä merkintä potilasasiakirjoihin. Kirjallinen hoitotahto on hyvä kirjata myös Omakantaan. Jos mahdollista, suullisen hoitotahdon kirjaukseen on hyvä saada allekirjoitus.
Potilaan kirjallista tai suullista hoitotahtoa tulee noudattaa, jos ei ole perusteltua syytä olettaa, että potilaan tahto olisi muuttunut.
Hoitotahdossa henkilö ei voi edellyttää lääketieteellisiä tai sairaanhoidollisia toimenpiteitä, jotka eivät kuulu hänen sairautensa yleisesti hyväksyttyyn hoitoon.
Hoitotahdon sisällön saa kirjoittaa vapaasti.
Hoitotahdoista on olemassa useita malleja, joita voi käyttää sellaisenaan tai muokata niitä itselle sopivan.
Lisätietoja ja esimerkkejä lomakkeista, joilla voit ilmaista hoitotahtosi, löytyy muun muassa Muistiliiton sivuilta ja Terveyskirjastosta.
DNR-kirjainyhdistelmä tulee englanninkielisistä sanoista do not resuscitate eli päätös elvyttämättä jättämisestä.
Potilasta ei elvytetä sydänpysähdyksen sattuessa.
Koskee vain sydänelvytystä, ei kaikkien hoitojen lopettamista.
Päätöksen voi tehdä vain hoitava lääkäri, mutta siitä pitää aina neuvotella potilaan tai tämän omaisten kanssa.
Kaikki aiheeseen liittyvät keskustelut kirjataan potilasasiakirjoihin ja niistä pitää kertoa asianosaiselle.
Päätös voidaan kumota, jos potilaan tila kohenee.