Paikallisuutiset

Navetta on Antti Kankaan tilan suurin investointi – Seuraavaksi tehostetaan tuotantoa ja kehittää tilaa

SieviläisenAntti Kankaan omistamalle maatilalle valmistui helmikuussa uusi 142-parsipaikkainen navetta. Vanhaa 52 lehmän parsinavettaa saneerataan parhaillaan pihatoksi satapäiselle nuorelle karjalle.

Viime elokuussa alkanut rakentamisurakka on toukokuun puolivälin tienoilla valmis.

Kankaan tila on yksi viime vuonna jokilaaksoihin tehdyistä navettainvestoinneista. Saneeraus mukaan luettuna kustannusarvio on reilut 1,3 miljoonaa euroa. Isäntä Antti Kangas uskoo, että kustannusarviossa pystytään aika tarkasti.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Antti Kangas toivoo, että maataloustukipolitiika reagoisi herkemmin markkinatilanteeseen. EU-tukikausi on hänen mielestään aivan liian pitkä.
Antti Kangas toivoo, että maataloustukipolitiika reagoisi herkemmin markkinatilanteeseen. EU-tukikausi on hänen mielestään aivan liian pitkä. Kuva: Anne Mattila

Antti Kangas kertoo hautoneensa navettainvestointia mielessään siitä lähtien, kun 2007 osti kotitilansa. Tuolloin tilalla oli 24 lehmää huonokuntoisessa parsinavetassa. Uuden navetan rakentamissuunnitelmissa oltiin parhaimmillaan jo niin pitkällä, että yhden robotin pihattonavetasta olivat jo kuvat valmiina.

– Viljelysmaata oli silloin vähän. Piti päättää, ostanko peltoa vai tehdäänkö navetta. Päädyin kasvattamaan pinta-alaa. Vanhasta navetasta saneerattiin pikkuhiljaa mini-investointisysteemillä omarahoitteisesti 52 lehmän navetta, jolla tultiin toimeen tänne asti, Antti Kangas kertoo.

Kun peltoa oli saatu ostettua ja tilusjärjestelyillä vielä saatu lohkot huomattavasti aikaisempaa lähemmäksi, oli navettainvestoinnin aika.

– Omissa ajatuksissa laskin, että omistuksessa peltopinta-alaa pitää olla hehtaari lehmää kohti, jotta pystyy rakentamaan tuotannon varmalle pohjalle, hän kertoo.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Kankaan tilan uusi kahden lypsyrobotin pihattonavetta ja vanhan navetan saneeraus nuorelle karjalle maksavat yhteensä yli 1,3 miljoonaa euroa. Isäntä Antti Kangas sanoo, että investoinnit eivät pääty tähän, mutta suurimmat nyt ovat kuitenkin tehty.
Kankaan tilan uusi kahden lypsyrobotin pihattonavetta ja vanhan navetan saneeraus nuorelle karjalle maksavat yhteensä yli 1,3 miljoonaa euroa. Isäntä Antti Kangas sanoo, että investoinnit eivät pääty tähän, mutta suurimmat nyt ovat kuitenkin tehty. Kuva: Anne Mattila

Nyt omaa peltoa on 142 hehtaaria, vuokramaat mukaan luettuna kokonaispinta-ala on 210 hehtaaria.

– ELY-keskuksen 35-prosenttinen avustus uudisinvestointiin oli ratkaiseva tekijä, kun tein navetan rakentamispäätöstä. Ilman tuota avustusta tuskin tulisi yhtään uutta navettaa, Antti Kangas arvelee ja kertoo, että maatilan töissä mukana olevan avopuolison kannustus oli myös tärkeä.

Antti Kangas oli tilansa kanssa myös sen tosiasian edessä, että vanhan navetan tekniikka oli jo niin lopussa, että sillä olisi menty korkeintaan puolikymmentä vuotta eteenpäin.

– Oli kaksi vaihtoehtoa: Joko rakentaa uusi tai laittaa eläimet pois puolen kymmenen vuoden päästä, hän sanoo.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Uusi navetta nousi Sievin Annalaan puolessa vuodessa.
Uusi navetta nousi Sievin Annalaan puolessa vuodessa. Kuva: Anne Mattila

Sievin Annalassa, riittää investointeja tulevaisuudessakin.

– Tämä on kuitenkin suurin kaikista. Seuraavien investointien tavoitteena on tehostaa tuotantoa ja kehittää tilaa, isäntä Antti Kangas sanoo.

Tavoitteena on ensiksi lisätä meijerimaidontuotanto 1,5 miljoonaan litraan ja kehittää tilasta joko kahden robotin luomumaitotila tai hankkia kolmas robotti ja lisätä lehmämäärä 200:aan ja pitää tuotanto tavanomaisena.

– Valiolta tosin tulivat tuotantorajoitukset juuri sopivasti, Kangas harmittelee.

Luomuun siirtymisessä mietityttää korona, joka sekoitti pakan.

– Kun taloudella menee hyvin, luomun kysyntä kasvaa ja ihmiset tekevät eettisiä valintoja niin maito- kuin lihahyllylläkin. Nyt kun talous sukeltaa, kalliiden tuotteiden kysyntä vähenee, Kangas sanoo.

Antti Kankaan uudessa pihattonavetassa on tällä hetkellä reilut 70 lypsävää. Helmikuussa valmistunut navetta on siis vasta puolillaan lehmiä.
Antti Kankaan uudessa pihattonavetassa on tällä hetkellä reilut 70 lypsävää. Helmikuussa valmistunut navetta on siis vasta puolillaan lehmiä. Kuva: Anne Mattila

Investointitukijärjestelmä pitäisi Antti Kankaan mielestä saada reagoimaan herkemmin juuri markkinatilanteeseen.

– Meitä on kannustettu investoimaan niin maito- kuin lihapuolellekin, koska kotimaista tuotantoa tarvitaan. Nyt investointeja on tehty ja toimintaa tehostettu. Maitomäärä on lisääntynyt, mutta samanaikaisesti Venäjä-pakotteet tulivat voimaan 2014, mikä vähensi kysyntää, ja seuraavana vuotena poistui maitokiintiöjärjestelmä. Lihajalostamot eivät puolestaan saa nyt tarpeeksi lihaa, koska sonnivasikoista on pulaa, Antti Kangas luettelee ja sanoo, että nykyinen tukijärjestelmä ei reagoi tarpeeksi tehokkaasti markkinatilanteeseen.

– Jos maitoa on markkinoilla likkaa, lypsykarjainvestoinnit pitäisi vetää jäihin. EU-rahoituskausi on liian pitkä aika naulita strategiat ja ajaa päin seinää vuosia sitten laaditulla strategialla. Nykyisellään kentässä on hirveän paljon muuttujia. Investointitukijärjestelmän pitäisi muuttua niiden mukana, hän sanoo ja toivoo, että keskityttäisiin esimerkiksi salaojituksiin silloin, kun navettoja ei kannata rakentaa. Ei pidä hirttäytyä tuotannon kasvattamisen tukemiseen.

Lypsyrobotti vaati pikaista huoltoa, joka isäntä teki itse.
Lypsyrobotti vaati pikaista huoltoa, joka isäntä teki itse. Kuva: Anne Mattila
FAKTA

Maatilojen investoinnit 2019 Pohjois-Pohjanmaalla

29 lypsykarjanavettainvestointia.

21 lihakarjanavettainvestointia.

100 salaoja investointia.

15 energiantuotantoinvestointia, joista pääosa kohdistui aurinkoenergiaan.

291 investointitukihakemusta kaikkiaan.

Navettainvestoinnit vaihtelivat 300 000 eurosta kahteen miljoonaan euroon.

Salaojainvestointien suuruudet vaihtelivat 10 000–100 000 euroon.

Hankkeiden yhteinen kustannusarvio oli 52 miljoonaa euroa.

ELY-keskuksen myöntämät avustukset yhteensä 18,3 miljoonaa euroa.

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä