Paikallisuutiset

Joululla on varjopuolensa, perheet hakevat apua yleensä vasta joulun jälkeen: "Jos kotona ei jouluna voida olla, usein seuraava vaihtoehto ovat ystävät tai sukulaiset"

Vaikka joulu on monille lämminhenkinen, iloinen perhejuhla, saattavat ongelmat joskus kärjistyä pitkien pyhien aikana niin, että tarvitaan ulkopuolista apua.

Runsas alkoholin käyttö vapaa-aikana kuuluu joissakin perheissä myös jouluun, mikä pahentaa ongelmia. Eriasteinen väkivalta perheen sisällä tapahtuu usein juuri alkoholin vaikutuksen alaisena. Perheväkivalta voi lyömisen lisäksi olla muun muassa ahdistavaa henkistä painostusta, seksuaalirikoksia tai lapsiin kohdistuvia rikoksia muissa muodoissa.

– Kaikenlaista tulee vastaan, mutta huomattava osa sosiaalipäivystykseen tulevista perheväkivalta-asioista liittyy joko vanhempien tai nuorten päihteiden käyttöön, johtava sosiaalityöntekijäSirpa Pengerkoski peruspalvelukuntayhtymä Selänteestä sanoo.

Vastaava ohjaajaSirpa Porkka Raahen ensi- ja turvakodista kertoo, että piikki yhteydenotoissa on jo pidempään näkynyt heillä vasta joulun jälkeen.

– Joulu on kuitenkin perhejuhla, jota pyritään viettämään kotona lasten vuoksi, hän sanoo.

– Perheet sinnittelevät joulun kotona, jos se on edes kohtalaisen turvallinen ympäristö. Jos kotona ei jouluna voida olla, usein seuraava vaihtoehto ovat ystävät tai sukulaiset ja vasta arkena lähdetään hakemaan apua, hän jatkaa.

Parasta reagointia jouluun valmistautumisessa on tapahtumien ennaltaehkäisy.

– Lapsiperheen joulu on ehdottomasti päihteetön. Odotuksia joulun osalta kannattaa myös madaltaa, ei tavoitella hienoja kuvia sosiaaliseen mediaan, vaan ottaa joulu rennosti, Sirpa Pengerkoski neuvoo.

Jokilaaksojen sosiaalipäivystysalue on laaja, mutta väkimäärä on kohtuullinen, joten sosiaalipäivystyksen tarve joulunaikana vaihtelee suuresti eri vuosina.

– Päivystykseen otetaan yhteyttä yleisen hätänumeron kautta, josta määritellään, tarvitaanko paikalle sosiaalipäivystyksen lisäksi esimerkiksi poliisi tai ensihoito tai jopa molemmat, Pengerkoski sanoo ja kertoo, että ammatillisen turvakodin tarve arvioidaan tapauskohtaisesti.

Nykyisin turvakotiin voi hakeutua myös itse. Asiakas saa valita myös sen, mihin turvakotiin haluaa mennä. Lähimmät turvakodit ovat Raahessa, Kokkolassa ja Oulussa. Jonkun verran jokilatvoilta mennään myös Kuopioon.

Yhteydenotto turvakotiin tapahtuu useimmiten joulun pyhien jälkeen tai vasta tammikuulla.

– Kaikki eivät myöskään tule turvakotiin, vaan osa asiakkaista hoidetaan avopalveluiden kautta, Sirpa Porkka Raahen ensi- ja turvakodista kertoo.

Matalankynnyksen keskustelua apua tarjotaan kuntakohtaisesti eri tavoin. Raahen seutukunnan kunnissa se tapahtuu Raahen ensi- ja turvakodissa, mutta myös sosiaalitoimi, mielenterveyspalvelut ja seurakunnat järjestävät perhekriiseihin tarkoitettua avopalvelua.

Raahen viisipaikkainen perheturvakoti ei valmistaudu joulun aikaan erityisesti.

– Olemme auki 24/7. Täällä on jatkuva päivystys ja yhteyttä voi ottaa joko puhelimella tai vaikka tulla suoraan ovelle, Porkka kertoo ja sanoo, että yleensä paikka tarvitsevalle perheelle on järjestynyt.

– Ja jos meillä on täyttä, katsotaan, mihin ohjaamme apua tarvitsevan perheen.

Ensi- ja turvakotipalvelu on maksutonta käyttäjälle. Kuluista huolehtii valtio ja toimintaa koordinoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL).