torstai 2.7.2020 | 08:43
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Katso video rakennustyömaalta: Ylivieskan uusi kirkko vihitään käyttöön vuoden kuluttua pääsiäispäivänä

Piispa osallistuu kirkkokansan suureen juhlaan

Pirjo Kunelius
To 9.4.2020 klo 18:00

Olet lukenut 1/5 ilmaista artikkelia.

Pääsiäissunnuntaina 4.4.2021 vietetään suurta kirkkojuhlaa Ylivieskassa. Kirkon palosta on kulunut tuolloin viisi vuotta, mutta silloin ei juhlita mennyttä, vaan tulevaa: Oulun hiippakunnan piispa Jukka Keskitalo vihkii uuden kirkon käyttöön.

Koronakevät 2020 poikkeusolojen yleisörajoituksineen on vuoden kuluttua toivottavasti muisto vain. Näin ollen kirkko täyttyy ääriään myöten eli kirkkoon mahtuu 700 henkeä todistamaan historiallista hetkeä. Mukana on seurakunnan kutsuvieraita, rakentamisen vaiheisiin eri tavoin osallistuneita, ”kirkkotalakoolaisia” ja tietysti seurakuntalaisia, joita takuulla kiinnostaa, miltä uudessa kirkossa juhlapäivänä näyttää.

- Ensi vuonna uudessa kirkossa! Ajatus antaa näköalaa ja toivoa tulevaan, kun tässä matkalla on ollut monenlaista mutkaa, Ylivieskan seurakunnan kirkkoherra Eija Nivala tunnustaa.
Pirjo Kunelius

–  Se on kirkkovuoden suuri ja odotettu päivä. Ensi vuonna uudessa kirkossa! Ajatus antaa näköalaa ja toivoa tulevaan, kun tässä matkalla on ollut monenlaista mutkaa, Ylivieskan seurakunnan kirkkoherra Eija Nivala tunnustaa ja miettii, että entistä painavammin tänä pandemian aikana pitää myös todeta pieni varaus: ”Jos Jumala suo.”

Koronapandemiasta huolimatta kirkonrakentaminen jatkuu aikataulussaan ihan normaalisti, kuten muillakin rakennustyömailla. Poikkeusolot näkyvät tässä vaiheessa lähinnä siten, että työmaakokouksia käydään etäyhteyksin. Lisäksi käsien pesuun ja työmaatilojen siisteyteen kiinnitetään erityistä huomiota.

Pääsiäisviikolla kirkko sai tiilikatetta ylleen, ja kauempaa katsoen muistuttaa pärekattoa! Arkkitehtitoimisto K2S Oy:n suunnittelema kirkkorakennus herättää jo ihastusta Ylivieskassa.
Pirjo Kunelius

Miltäuudessa kirkossa näyttää vuoden kuluttua?

Rakentajia edustavan työyhteenliittymä Kotikirkon Rakentajat projektipäällikkö, Kaarron Rakennus Oy:n toimitusjohtaja Mikko Kaarto avaa näkymää:

– Kirkko on ulkoa kiveä ja sisältä puuta. Kirkkosalissa on vaalea yhtenäinen puupinta. Kirkonpenkit ovat niin ikään puuta. Alttariseinän takaa siivilöityy valoa. Samoin kuin valtavista kattoikkunoista.

Ja katto on korkealla noin 23 metrissä.

- Uuden kirkon katto on noin 23 metrin korkeudessa, Mikko Kaarto Kotikirkon Rakentajista kertoo.
Pirjo Kunelius

Alttarilla on risti, ainoastaan sen kirkkoherra voi todeta varmaksi vuotta ennen h-hetkeä. Tämä risti saattaa olla jossain muodossa paikallisen osaamisen näyttö, mutta tästäkään ei ole vielä satavarmuutta. Nimittäin taidehankinnoissa on vielä erilaisia vaihtoehtoja puntaroitavana, joita käydään arkkitehdin kanssa läpi. Myös kirkkotekstiilihankintoja ”työstetään”.

– Yllätys, yllätys raha asettaa reunaehdot myös näille hankinnoille, Eija Nivala hymähtää.

Koronapandemian myötä kasvanut taloudellinen epävarmuus tulee koettelemaan myös verotulojen varassa toimivia seurakuntia.

Kirkon tavoitekustannusarvio on 13,4 miljoonaa euroa ja siihen on Kotikirkon Rakentajat -allianssikin sitoutunut.

Kirkon suurin yksittäinen investointi on urut, joiden hankintasopimus allekirjoitettiin samassa yhteydessä kuin kirkon rakentamissuunnitelmat.

– Uudet urut valmistuvat myöhemmin kuin kirkko, Nivala toteaa.

Tyylisoittimiin erikoistunut Urkurakentamo Martti Porthan Oy rakentaa Ylivieskan kirkkoon tasokkaat barokkityyliset urut. Ne sijoitetaan alttarin vastakkaiselle seinälle, kirkkokansan selän taakse omalle urkuparvelle.

Pääsisäänkäynti on näyttävä jo rakennusvaiheessa.
Pirjo Kunelius

Tuleeko uudessa kirkossa esillä jotain muistoja vanhasta kirkosta?

Mikko Kaarto kertoo, että Valtakadun puoleisiin suurimpiin ikkuna-aukkoihin sijoitetaan kirkonkellot. Kellot näkyvät ulos kadulle päin, mutta eivät sisälle kirkkosaliin, sillä alttariseinä on välissä.

Vanhan kirkon palosta pelastetut kaksi kirkonkelloa sijoitetaan muistokelloina näihin suurimpiin "ikkuna-aukkoihin".
Pirjo Kunelius

Aikaisemmin on jo kerrottu, että kellotapuliin tulisivat lasivitriinit vanhan kirkon muistoesineitä varten.

Eija Nivala kertoo, että tuhkan seasta pelastettu ikivanha messukasukka on konservoitu Jyväskylässä, ja se on vielä konservoijalla asianmukaisessa säilytyksessä. Messukasukkaa tulee säilyttää pääasiassa pimeässä ja tarkoin suojattuna, joten se voidaan harkitusti vain käyttää hetken esillä.

Ehtoollispikareitakin säästyi, tulevatko ne käyttöön tai vitriiniin? Kirkkoherra jarruttaa toimittajan ajatuksenlaukkaa toteamalla napakasti, että esille tulevasta esineistöstä on vielä palaveerattava arkkitehdin kanssa. Eli kirkon suunnitelleen Arkkitehtitoimisto K2S Oy:n suuntaan.

Kirkon lähes metrin vahvuiset seinät on rakennettu kennoharkoista, joten muuta seinäeristettä ei tarvita.
Pirjo Kunelius

-Kattotiilet on ladottu siten, että ne estävät sadevesien pääsyä aluskatteen päälle, Mikko Kaarto Kotikirkon Rakentajista esittelee nerokasta kattorakennetta.
Pirjo Kunelius

Uuden kirkon kattorakennetta.
Pirjo Kunelius

Massiiviliimapuuelementti odottaa paikalleen asennusta.
Pirjo Kunelius

- Työmaalla päättyvän talven säät ovat olleet puolellaan, Mikko Kaarto myhäilee, sillä kirkkorakennus on edennyt aikataulussaan. Myöskään koronapandemia ei vielä ole vaikuttanut rakennusalaan.
Pirjo Kunelius

”Se on kirkkovuoden suuri ja odotettu päivä. Ensi vuonna uudessa kirkossa!

Tiilikate kuin pärekatto ja seinät saavat sutimestarin saumat

Pirjo Kunelius

Pääsiäisajan Hiljaisella viikolla uusi kirkko saa tiilikattoa ylleen, ja se näyttää kauempaa katsottuna pärekatolta! Kattotiilten malli on neliskanttinen.

– Kattotiilissä on vesiurat. Vesi valuu tiilten uria myöten katolta. Lisäksi tiilet on ladottu siten, että ne estävät sadevesien pääsyä aluskatteen päälle, Mikko Kaarto Kotikirkon Rakentajista esittelee nerokasta kattorakennetta.

Kirkon rakennustyömaalla on ohikulkijoille vielä seurattavaa, kun ammattilaiset siirtyvät muuraamaan seinien julkisivukivet, jotka ovat paikallista Ylivieskan Tiili Oy:n tiiltä.

– Julkisivukiveyksestä saadaan samansävyistä kattotiilten kanssa muuraamalla sutimestarin saumat. Se tarkoittaa sitä, että seinätiilten välistä turpoava laasti suditaan pensselillä tiilten päälle.

Kirkon seinustalla on vielä pari CLT-massiiviliimapuuelementtiä odottamassa paikalleen asentamista.

Sen jälkeen rakennustyöt siirtyvätkin sisätiloihin, jossa rakentajat tekevät myös kiinteät kalusteet.

Kirkon rakennustyöt valmistuvat alkuvuodesta 2021, jonka jälkeen rakennus toimintatestataan. Tämän jälkeen seurakunta kalustaa, varustaa ja hankkii kirkkotaiteen sekä kirkkotekstiilit liturgisissa väreissä.

Päättyvän talven säissä oli – tässä yhteydessä voisi sanoa – suorastaan siunausta kirkkotyömaalle.

– Lauha ja vähäluminen talvi oli eduksi, kun teimme perustuksia. Vettä satoi siinä vaiheessa, kun kirkkoon tehtiin kivirakenteita; betonisia perustuksia ja pilareita. Betoni vain tykkää sateesta! Katon ja rungon rakentamisvaiheessa oli sopivasti kahden viikon aurinkoinen jakso, ja eikä haitannut, vaikka sen jälkeen tuli vähän lunta. Työmaalla säät ovat olleet puolellaan, Mikko Kaarto myhäilee.

#