Paikallisuutiset

Kylmää kyytiä Pohteen asukastilaisuudessa: ”Miten voidaan vanhuksista puhua prosentteina?” – Lue tästä kootut puheenvuorot

Ylivieskassa torstaina järjestetyssä Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue Pohteen asukastilaisuudessa käytiin vilkasta keskustelua. Tilaisuudessa Pohde esitteli tuottavuus- ja taloudellisuusohjelmaansa liittyviä toimenpidesuunnitelmia. Tilaisuuteen osallistuneet asukkaat nostivat puheenvuoroissaan esiin huolen suunnitelluista leikkauksista ja niiden vaikutuksista.

Suunnitelman mukaan Ylivieskan Sipilän ympärivuorokautisen palveluasumisen yksikkö lakkaa (32 paikkaa) ja Kotikartanon ympärivuorokautisen palveluasumisen yksikössä muuttuu yhteisöllisen asumisen paikoiksi 12 paikkaa. Ympärivuorokautiseen asumiseen jää 20 paikkaa. Ylivieskan terveyskeskus jatkaa sosiaali- ja terveyskeskuksena.

Suunnitelmia esitteli Rannikon ja Oulun eteläisen alueen ikäihmisten palveluiden palvelualuejohtaja Virpi Rääpysjärvi.

Pohteen mukaan edellä mainittuja suunnitelmia on tehty, koska Ylivieskassa yli 75-vuotiaista ympärivuorokautisen palveluasumisen piirissä on 7,6 prosenttia, mikä on koko alueen tavoitetasoa korkeampi. Koko alueen tavoite on siis 6 prosenttia. Kun muutoksia on suunniteltu, on arvioitu toimintayksiköiden sijaintia suhteessa muihin toimijoihin sekä integraation mahdollisuuksia.

– Sipilässä on paljon neliöitä, tilat ovat hyvin monimuotoiset useammassa kerroksessa ja yksiköt ovat kolmessa eri osassa, eli toiminnallisten neliöiden osuus kaikista on pienempi kuin mitä toiminnallisella tehokkuudella tavoitellaan, Rääpysjärvi avasi.

– Kotikartanon piirissä puolestaan asuu paljon ikäihmisiä ja alueella on yhteisöllistä asumista tukevaa toimintaa.

Sipilän palvelukeskuksen lakkauttaminen on herättänyt paikallisten keskuudesta kysymyksiä siitä, mihin nykyiset asukkaat joutuvat. Siihen kysymykseen vastasi Pohteen ikäihmisten palveluiden toimialuejohtaja Mervi Koski.

– Heidän ja omaisten kanssa käydään yksilöllinen keskustelu, että kun tämä yksikkö loppuu, niin missä se jatkohoito sitten järjestetään, hän kertoi tilaisuudessa.

– Ylivieskan alueelle jää sata paikkaa ympärivuorokautista palveluasumista jatkossakin näiden suunnitelmien mukaan.

– Ketään ei siis niin sanotusti myöskään kotiuteta, koska tuskin heillä, jotka siellä asuvat, enää sitä kotia onkaan, vaan katsotaan sitten yksilöllisesti se jatkohoitopaikka.

Asukkaita ei myöskään Kosken mukaan ole tarkoitus siirtää esimerkiksi Kuusamoon, vaan alueelta löytyy lähempääkin paikkoja.

Asukkaiden ja omaisten kanssa käydään yksilöllinen keskustelu, että kun tämä yksikkö loppuu, niin missä se jatkohoito sitten järjestetään.

Yleisöstä esitettiin useita puheenvuoroja. Ensimmäisen niistä käytti alueellisen neuvottelukunnan jäsen ja Ylivieskan kaupunginhallituksen ja valtuuston jäsen Tanja Laakkonen.

– Haluaisin kysyä, että minkä takia Pohde ei palveluiden sijoittelussa ole ottanut huomioon tarvekertoimia, eikä alueellisia faktoja kuten työvoiman saatavuutta, taikka luonnollisia pendelöintisuuntia ja palveluasumisen peitto täällä 7,6 prosenttia, kun alueellinen tavoitetaso on 6. Minusta se kertoo pelkästään vain tarpeesta. Elikkä täällä on tarve. Ja ei ole millään muotoa inhimillistä, eikä se tarve poistu sillä, että ne vanhukset siirretään.

– Sitten esimerkiksi Pyhäjoki, jonne tulee uusi palveluasumisen yksikkö (66 paikkaa) ja Ylivieskassa on viisinkertainen määrä asukkaita ja tavetta, niin täältä leikataan.

Pohteen mukaan tarvekertoimia ja muita Laakkosen esiin nostamia asioita on huomioitu suunnitelmissa. Pohteen mukaan Pyhäjoen uusi yksikkö korvaa vanhan yksikön. Pohde on sitoutunut Pyhäjoella 38 paikkaan, mikä tarkoittaa ympärivuorokautista palveluasumista, mutta se ei ole pystynyt sitoutumaan yhteisöllisen asumiseen osaan. Samankaltainen tilanne on Ylivieskassa, jossa Pohde ei ole pystynyt sitoutumaan yhteisölliseen asumiseen järjestämisvastuun näkökulmasta. Sen sijaan Pohde on ohjannut Ylivieskan kaupunkia viemään asiaa senioriasumisena itsenäisesti eteenpäin.

Tämä on aivan liikuttavaa kuunnella, että mitä täältä salista tulee palautetta teille, niin se valuu kuin vesi hanhen selästä.

Muutama puheenvuoro sai selkeästi muun yleisön hyväksynnän. Ne saateltiin Pohteen päättäjien tietoisuuteen raikuvin aplodein.

– En edelleenkään sitä ymmärrä, kuinka se tarve hävitetään ja yritetään painaa tavoitteisiin, kun meillä on tälläkin hetkellä tehostettuun palveluasumiseen jono. Itse tiedän työni puolesta, että etsitään vanhuksia jotka on vaarassa paleltua ulos tai ovat jossain ulosteessa kotona, niin ei siihen auta mikään kotihoito joka pyörähtää siellä. Se on epäihnimillistä. Miten voidaan vanhuksista puhua prosentteina ja varsinkin niin kuin pienennettävänä, kun palvelun tarve vain kasvaa koko ajan? Tanja Laakkonen kommentoi Pohteen vastauksia

– Jokainen ikäihminen ansaitsee arvokkaan ja hyvän hoidon, mutta se ei ole kaikille sama. Täytyy muistaa että yli 75-vuotiaista säännöllisiä palveluita tarvitsee vain 20 prosenttia eikä suinkaan kaikki. Vanhuspalvelulaki ohjaa hyvin vahvasti kotiin annettavien palveluiden kehittämiseen, Koski vastasi.

Myös Pohteella töissä oleva toimintaterapeutti Merja Väänänen käytti puheenvuoron, joka sai yleisön taputtamaan.

– Tämä on aivan liikuttavaa kuunnella, että mitä täältä salista tulee palautetta teille, niin se valuu kuin vesi hanhen selästä, hän totesi.

– Teen päivittäin työtä jossa nykyisin tuntuu että sillä ei ole mitään merkitystä. Apuvälineasiat on aivan retuperällä, muistisairaat on aivan jätetty heitteille ja jos muuta väitetään niin se on vale.

– Asumispalveluyksiköitä joita ei ole olemassakaan. Niistä puhutaan, mutta ne on suunnitteluasteella. Mutta supistukset on kyllä koko ajan menossa. Jotenkin tuntuu, että jos kerran suunniteltas, niin suunnteltaisiin ja tehtäisiin ja sitten supistettaisiin. Nyt tämä menee siinä järjestyksessä, että supistetaan, suunnitellaan ja tehdään utopioita, jotka ei toteudu, hän päätti.

Puheenvuoroon vastasi ikäihmisten palveluiden toimialuejohtaja Mervi Koski.

– Pohteen oma toimintaterapeutti antoi työnantajalle palautetta apuvälinepalvelut on retuperällä ja muistisairaat on jätetty heitteille. Aika rohkeita sanoja työntekijältä työnantajalle. Päivi Peltokorpi on vastannutkin apuvälineisiin liittyviin asioihin ja tuonut esille että haasteita ja vaikeuksia on ekana toimintavuonna ollut ja nyt millä tavalla ne näihin sotekeskuksiin viedään sitten. Toivotaan että tämän myötä tilanne paranee. Sitten muistisairaiden osalta muistihoitajan toimintamalli ja nyt se on ollut hajanainen ja toiminut eri lailla eri puolilla aluetta. Nyt toimintamallia yritetään vakiinnuttaa, että palvelua olisi saatavissa myös täällä Oulun eteläisellä alueella.

Asukastilaisuuteen kuuntelemaan ja keskustelemaan oli tullut myös muun muassa Sipilän asukkaiden omaisia.

– Olen Sipillän asukkaan tytär. Sen äitin joka sairastaa sitä Alzhaimerin tautia ja ei tiedä mikä päivä on ja mikä vuosi on. Mihin pitää mennä syömään, voinko olla tässä, mua pelottaa…Ja mua vituttaa. Tämä on niin kuin ihan järjetöntä tämä teidän touhu. Onhan nämä jo kuultu jo monesta suunnasta ja nähty nämä hyvinvointialueet, jotka on muuntunut pahoinvointialueiksi. ei pääse lääkäriin, Jaana Mäntylä hän sivalsi.

Myös toinen muistisairaan asukkaan tytär Seija Mattila käytti puheenvuoron.

– Se kodinomainen tunnelma mikä siellä on, niin se on heidän kotinsa tällä hetkellä. Ja te ajattelette että se 21 asiakasta, mitkä siellä on niin ne siirretään sieltä. Joo ne on teille vain numeroita ja ne vain siirretään sieltä jonnekin. Mutta kun tilanne on se, että ne muistisairaat ihmiset siellä ovat ja äitikään ei minua tunnista siellä kuin naamana joka siellä tulee käymään eikä tunnista minua ja hoitajat ovat siellä kasvotuttuja. He eivät tiedä nytkään missä ovat mutta tunnistavat ympäristön niin he eivät tarvitse kyllä yhtään uusia ihmisiä ympärillensä. Toivon että edes joku teistä päättäjistä on kokemassa samaa mitä me omaiset tässä tilanteessa.

Kalajokilaakson toimittaja vieraili Sipilässä Mattilan ja tämän äidin vieraana alkuvuodesta.

Katso tallenne täältä: