Paikallisuutiset

Korona energiakriisiäkin pahempi uhka seurantaloille – Kalajoen Kärkisessä kiitellään nyt parin vuoden takaista päätöstä satsata kylätalon maalämpöön

Seurantaloilla on kiitelty nyt kaukoviisaita energiaratkaisuja. Silti osa taloista kamppailee olemassaolostaan ja lisätalousarvioon merkitty 2,3 miljoonan energiatuki tulee tarpeeseen.

Maalämpö, kaukolämpö, ilmalämpöpumput. Nämä kolme tekijää ovat pelastaneet Kalajoen Kärkisen kylätalon, Kaustisen Nuorisoseuran ja Kokkolan Työväentalon tilannetta kuluneen energiatalven aikana.

Kärkisen kylätaloon porattiin maalämpö pari vuotta sitten Leader-rahoituksen tuella.Eeva Heikkilä, yksi kylätalon aktiiveista, myöntää, että päätös uusia lämpöjärjestelmä vähän hirvitti ja osa sitä jopa vastusti. Ei sitä ilman tukea olisi tehtykään. Hän laskee, että yhdistyksen omaa rahaa Kärkisessä pantiin energiaratkaisuun tuollaiset 17 000 euroa.

– Laskimme, että jo ensimmäisenä talvena säästöä tuli viitisentuhatta euroa.

Nyt, kun sähkön hinta on lähes kolminkertaistunut, Heikkilää kauhistuttaa pelkkä ajatuskin, mikä lasku olisi ollut ilman edullista maalämpöä. Joulukuussa säästettiin sähköä niin paljon kuin mahdollista, silti lasku oli suuri. Talous on siis aikamoista tasapainottelua, ja Heikkilä huokaisee, että jos olisi etukäteen tiedetty, mitä tuleva tuo tullessaan, olisiko koko Kärkisen vanhaa koulurakennusta varten edes perustettu kyläyhdistystä.

Kärkisessä varoja kerätään yhteisruokailuilla. Miehet ovat edelleen rakentaneet myös pidettyjä tuulimyllyjä ja muuta mukavaa myyntiin, tulot menevät suoraan talon ylläpitoon. Kylän julkisia tiloja voi vuokrata, ja siellä toimivat kansalaisopiston piirit ja erilaiset yhdistykset.

Eeva Heikkilä sanoo, että energiakriisiäkin pahempi kriisi oli korona. Hänen kanssaan ajatuksen jakavat Kokkolan Työväenyhdistyksen puheenjohtajaJaana Pikkarainen-Haapasaari ja Kaustisen Nuorisoseuran puheenjohtajaIra Korkala.

– Koronahan pysäytti aivan kaiken, muistaa Pikkarainen-Haapasaari ja huomauttaa, että pandemia käytännössä sulki Työväentalon rahahanat, mutta laskujen eräpäivät pysyivät. Rahaa ei yksinkertaisesti ollut enää senttiäkään.

Nyt Pikkarainen-Haapasaari kiittää edellisiä sukupolvia siitä, että aikoinaan tehtiin päätös liittyä kaukolämpöön. Sähköä on säästetty kaikin mahdollisin tavoin ja alennettu hieman lämpötilaa, mutta kylmilleenhän taloa ei voi päästää. Ja toiminta on se, mikä tuo euroja taloon ja sen ylöspitoon.

Ira Korkala muistelee, että Kaustisen Nuorisoseura asensi kalliolle ilmalämpöpumput viitisen vuotta sitten.

– Meillähän on talvikäytössä vain pikkusali. Ottosissa on niin paljon tanssijoita, etteivät kaikki mahdu kalliolle edes harjoittelemaan, vaan osa tanssii koulun salissa, hän kertoo.

Korkalan mukaan kallion pikkusalissa lämpötilaa on hieman alennettu, ja se on oikeastaan ollut aika helppo säästökeino, sillä tanssiessa tulee aina hiki. Iso sali on aina talvet kylmillään.

Kaustisen Nuorisoseuran sähkölasku ei ole kivunnut aivan mahdottomiin lukemiin. Lämmitettävä tila ei ole kovin suuri, joten Kaustisella pärjätään. Ira Korkala tietää kuitenkin, että kaikilla ei ole ollut yhtä "helppoa".

– Kuulin, että Hollolan nuorisoseuralla on ollut todella vaikeaa.

Hollolan Nuorisoseurantalo Kukon toiminnan turvaamiseksi järjestettiin muun muassa hyväntekeväisyysgaala helmikuussa. Sähkökriisistä on muodostunut iso uhka nuorisoseurantalolle.

"Vaikkakin valtiovalta kuin Hollolan kuntakin tullee osoittamaan tukea kohonneisiin energiakustannuksiin, on Hollolan Nuorisoseurantalon talous sähkölaskujen ja muiden kohonneiden kustannusten vuoksi kriisissä. Kukko-taloa käytetään jatkuvasti ja sen toimintaa halutaan ylläpitää ilman keskeytyksiä." Näin nuorisoseura on päivittänyt Facebook-sivuaan.

Suomen Nuorisoseuroissa tehtiin energiakysely jäsenseuroille syys-lokakuun vaihteessa viime vuonna ja vastauksia tuli viikon aikana 145 eri puolilta Suomea.

– Kyselyn mukaan jopa 83 prosenttia vastaajista oli erittäin huolissaan energian hinnannoususta nuorisoseurantalon osalta, ja jopa yli puolet vastaajista harkitsi talon laittamista kokonaan kylmäksi energian hinnannousun takia. Jopa 83 prosenttia vastaajista kertoi joutuvansa taloudellisiin vaikeuksiin, ellei saa taloudellista tukea tilanteeseensa. Tilanne on äärimmäisen vakava niin nuorisoseuroissa tapahtuvan harrastustoiminnan kuin vapaaehtoistyön näkökulmasta, kertoo Suomen Nuorisoseurojen pääsihteeri Annina Laaksonen.

Suomessa on noin 2000 kylätaloa. Kalliit sähkölaskut ovat kurittaneet myös kyläyhdistysten taloutta. Leader-ryhmien resurssijaossakin on ollut taukoa, joten valtion tuki on tervetullut. Myös Suomen Työväentalojen Liitto otti jo syksyllä kantaa energiatuen saamiseksi.