tiistai 7.4.2020 | 03:40
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Mielipide

Ylivieskan kauppala- ja kaupunkikausi ansaitsisi uuden kirjan

To 26.3.2020 klo 07:30

Olet lukenut 1/5 ilmaista artikkelia.

Kunnallisneuvos Kaija-Maija Perkkiö on esittänyt, että ryhdyttäisiin toimenpiteisiin lähestyvän Ylivieskan kaupungin 50-vuotiskauden täyttyessä ja huomioimaan paikallisen historian ajankohtaistamisen (en muista tarkkaa sanamuotoa).

Hyvä aloite. Se pani pohtimaan aloitteen toteuttamismuotoa. Vaihtoehtoja on oikeastaan vain kaksi: pitäjähistoria tai Ylivieskan kirjan tyylinen jatko-osa. Olen aikaisemmin esittänyt virallisen historian tekemistä, mutta nyt en ole kannastani varma.

Jollekin päätösvaltaiselle elimelle ratkaisu kuuluukin. Mutta taustoja ja kokemuksia voin kertoa jatkokeskusteluun, olenhan niitä ylivieskalaisia, jotka ovat kokeneet kummankin viimeisen kuntamuodon, kauppalan ja kaupungin, alusta alkaen.

Kaupunkikausi alkoi 1.1.I971 ja Ylivieskan kirja ilmestyi 1981. Aloitteen teki kansanedustaja Kalevi Mattila, joka oli keskustellut asiasta syksyllä 1975 Löytynperältä lähtöisin olevan Aaro Harjun kanssa. Hän opiskeli Jyväskylän yliopistossa.

Kulttuurilautakunta otti yhteyttä Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan kotiseututoimikuntaan ja tiedusteli mahdollisuutta tehdä Ylivieskalle samanlainen kirja, joita oli tehty eräille muille kunnille. Joulukuussa Harju vastasi, että se olisi mahdollista. Toimittajana olisi Harjun lisäksi Erkki Laitinen. Harju sanoi vastaavissa Nivalan ja Haapajärven kirjoissa olleen puutteita, mutta ne oli otettu opiksi.

Kulttuurilautakunta valmisteli hanketta, mutta vasta 1978 nimettiin erillinen paikallishistoriatoimikunta. Puheenjohtajaksi tuli Kerttu Lämsä ja jäseniksi Matti Melantie, Lauri Vierimaa, Jaakko Haapakoski, Esko Jaatinen ja Lauri Kontio. Asia eteni.

Valtuusto teki päätöksen kesällä 1979, seurakunta oli aiemmin päättänyt osallistumisestaan. Professori Mauno Jokipii vastasi yliopiston puolesta hankkeesta. Tekoaikaa olisi kaksi vuotta. Lausunnossaan kulttuurilautakunta esitti lisättäväksi Pietari Päivärinnan esittelyn, jonka sitten teki Jouko Teperi (70 sivua).

Valmiina kirja sai myönteisen vastaanoton. Lähtökohdatkin olivat samanlaiset. Toimikunnan puheenjohtajana Kerttu Lämsä oli paikallaan. Yliopiston puolesta Mauno Jokipii valvoi, että tekstit olivat tieteellisesti luotettavia ja kuvitus asiallista, paljon saatiin Matti Melantieltä.

Toimituksellisesti vastaava Aaro Harju oli mielitehtävässään, nousihan hän sittemmin vapaan sivistystyön saralla kansallisesti vastuun huipulle. Kirjoittajia oli 22, joista seitsemän Ylivieskasta ja yhdeksän Jyväskylän yliopistosta. Mukana oli akateemisesti ansioituneita nimiä, edustettuina viisi tieteenalaa. Kronologisuuden sijasta teksti eteni sektoreittain.

Dosentti Touko Perko totesi kritiikissään kokonaisuuden täyttävän tieteellisen tekstin vaatimukset ja Ylivieskan päässeen kirjassa juurilleen.

Mutta se tuleva kirja? Perinteinen yhden henkilön kirjoittama pitäjänhistoria toistaisi Ylivieskan kirjaa, etenkin kun nykyisessä on jo esihistoria tiiviisti eräkausineen. Jos jatkokin tehdään yliopistotasoisessa valvonnassa, niin hyvä.

Lukijan kannalta on kuitenkin ongelmana se, että enemmistöllä ei olisi nykykirjaa. Miten tämä aukko huomioitaisiin? Ja kauppalakausi luontuisi hyvin mukaan. Uuteen toivoisin myös nimi- ja asiahakemiston. Usean kirjoittajan etuna on myös kirjoittajajakson suhteellinen lyhyys.

Liikkeelle vaan! On tähän asiaan köyhempänäkin satsattu, ja myynti vähentäisi nettomenoa.

Oiva Luhtasela

kotiseutuneuvos

Ylivieska

#