keskiviikko 19.2.2020 | 22:52
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Työtä etsivät sadat maahanmuuttajat ovat jo täällä – Temesgen "Teemu" Abrhaley haluaa jäädä Ylivieskaan asumaan ja päästä töihin

Hannu Verronen Kalajokilaakso
Pe 14.2.2020 klo 06:00

Olet lukenut 1/5 ilmaista artikkelia.

Ylivieska ja naapurikunnat ovat heränneet puhumaan työperäisen maahanmuuton tärkeydestä, koska yrityksissä on työvoimapula ja kunnat tarvitsevat asukaskatoaan paikkaamaan perheitä. Totuus on kuitenkin se, että jokilaaksossa on jo valmiiksi satoja maahanmuuttajia odottamassa työllistymistään paikallisiin yrityksiin.

Raudaskylä kr. Opiston Majakka-hankkeen projektipäällikkö Heli Somero toivoo, että paikalliset kunnat ja yritykset keskittyisivät ensiksi täällä jo valmiiksi olevan joukon kotouttamiseen ja työllistämiseen.

– Maahanmuuttajat ovat ehkä paikallisille päättäjille vielä näkymätöntä joukkoa. He kuitenkin ovat täällä, ja ovat kiinnostuneita pääsemään töihin ja olisivat motivoituneita toimimaan paikallisten yritysten työvoimana.

Maahanmuuttajat kanssamme Majakka-hankkeessa työelämäosallisuutta Ylivieskan alueelta hakee 130 ihmistä, jotka ovat tulleet ulkomailta tänne jostain syytä etsimään paikallisista kunnista työtä ja juurtumisen ja kotoutumisen mahdollisuutta.

Vuonna 2018 käynnistynyt hanke ja ohjannut elämässä eteenpäin työhön ja opiskelemaan 94 ihmistä. Näiden lisäksi on yksistään Raudaskylän, Kalajoen ja Haapaveden kansanopistoissa 100 maahanmuuttajaa opiskelemassa Suomen kieltä. Heidän lisäkseen on vielä muitakin työperäisen maahanmuuton väkeä jokilaaksojen eri kunnissa.

Miten sitten sadat työhalukkaat ja Ylivieskan seudulla asumista haluavat maahanmuuttajat eivät ole tänne työllistyneet?

–  Asenteet yrityksissä ratkaisevat miten käy. Ratkaiseva edistysaskel vaatii ehkä sitä, että yrityksissä olisi valmiutta tulla vastaan työperäistä maahanmuuttajaa. Tarvittaisiin tutustumista siihen, millaisia ihmisiä heistä työpaikalle löytyisi. Oppisopimukset voisivat olla apuna siihen, Somero pohtii.

Yritykset edellyttävät maahanmuuttajaltakin riittävää kielitaitoa. Tiettyyn asti se on Someron mukaan perusteltua. Osin kielitaitovaatimusten esiin nostamista on ehkä käytetty tekosyynä, jottei ole tarvinnut palkata ulkomaista työntekijää.

– Kansanopistomme tarjoavat sen tason suomen kielen opetusta, että sen käyneet maahanmuuttajat pärjäävät työpaikalla riittävästi suomen kielellä. Lisäksi kieltä oppii parhaiten lisää töissä. Meillä on kotimaassaan hyvin koulutettuja ulkomaalaisia, joilla on valmiudet oppia nopeastikin hyvää suomen kieltä. On kotimaansa kahdenkin akateemisen tutkinnon ihmisiä, jotka esittävät täällä töitä.

Osa tulijoista on jatkanut vielä akateemisiin opintoihin, ja on nostamassa suomen kielen taitonsa niiden vaatimalle tasolle.

– On sitä, ettei muista kulttuureista tulevien ihmisten osaamista tunnisteta. Esimerkiksi Lähi-idän rakennusmiehet osaavat hitsauksen ja kivityöt. Sitä ei puurakentamisen Suomessa tiedosteta.

Räätälöidyt jatkokoulutukset ovat auttamassa siihen, että yritykset ja työperäiset maahanmuuttajat kohtaavat.

Ylivieskassa on valmiiksi Majakka-hankkeen asiakkaina henkilömääräisesti eniten maahanmuuttajia, jotka haluavat kotoutumista ja työtä.

– Kun kaupunki lopetti maahanmuuttajakoordinaattorin toimen viime vuoden lopussa, tämä joukko olisi ollut hyvä ottaa huomioon toimen tarpeellisuutta harkittaessa. Perusteltiin, että kotikuntapäätöksen saaneiden turvapaikan hakijoiden vähyys ratkaisi asian. Heitähän kävi Ylivieskassa, eivätkä kuitenkaan jääneet paikkakunnalle. On siis väkeä, joka on jäänyt.

Varsinaista maahanmuutonkoordinaattoria ei ole nyt missään alueemme kunnassa. Se huolettaa Heli Someroa, sillä miten asiat edistyvät, kun alueellinen Majakka-hanke päätyy vuonna 2021. Ehkä yhden kaupungin omaa maahanmuuttokoordinaattoria ei ainakaan heti tarvita, useamman kunnan yhteinen tarvittaisiin.

– Parhaiten asiat ovat tällä hetkellä Kalajoen kaupungilla. Siellä on työskentelemässä yksi henkilö työperäisen maahanmuuton edistämisessä ja sosiaaliohjaaja on erikoistunut olemaan maahanmuuttajien apuna.

Kotouttamiskursseja TE-toimisto ei ole paikallisesti järjestänyt. Sitä puutetta ovat paikkaamassa kansanopistot palveluineen.

"Haluan päästä maksamaan veroja ja olemaan yhteiskunnalle hyödyksi.

"Ylivieska ihmisineen on hyvä maahanmuuttajalle"

Hannu Verronen

Eritrealainen maahanmuuttaja Temesgen "Teemu" Abrhaley haluaa jäädä Ylivieskaan asumaan, jos hän löytää paikkakunnalta töitä. Hän kehuu Ylivieskan hyväksi paikaksi asua. Hän arvostaa sitä, miten ylivieskalaiset ovat ottaneet hänet vastaan.

– Haluaisin nyt päästä siivous- ja kiinteistöhuollon töihin. Haluan päästä maksamaan veroja ja olemaan yhteiskunnalle hyödyksi, hän kertoo.

Joskus aikojen perästä hän voisi mielestään opiskella lähihoitajaksi. Ikäihmisiä hän on jo auttanut Alva-verkoston avulla vapaaehtoistyöntekijänä.

– Kun näkee toisen hyvän mielen, se ilahduttaa minua.

Abrhaley saa toukokuussa Raudaskylän opistolla valmiiksi suomen kielen opintonsa ja todistuksen siitä. Hänellä on mennyt kirjakielen opiskellut hyvin.

– Sitä toivon, että pääsen töihin harjoittamaan suomen puhekieltä. hän kertoo.

Temesgen Abrhaley on eritrealainen kristitty, joka pakeni maansa epädemokraattista hallintoa Suomeen neljä vuotta sitten. Matka kulki arabimaiden halki turvaan Eurooppaan.

– Perheeni haluaisin Eritreasta luokseni. Jos itse menen Eritreaan, minut heitetään vankilaan.

Maahanmuuttajat kanssamme

Majakka - maahanmuuttajat kanssamme 2018-2021 on sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama kehittämishanke

Edistää maahanmuuttajien työelämäosallisuutta

Kohderyhmiä ovat Oulun eteläisen alueen maahanmuuttajat sekä alueen yritysten, yhdistysten, kuntien ja kaupunkien henkilöstö ja alueen väestö

Hallinnoi Raudaskylän kr. Opisto, projektipäällikkönä Heli Somero

Luo uusia toimintamalleja maahanmuuttajatyöhön yhdessä alueellisten toimijoiden kanssa.

Kehittää maahanmuuttajien palveluja, parantaa näiden työelämävalmiuksia ja purkaa työllistymisen esteitä.

Lähde: Raudaskylä kr. Opisto

#