torstai 2.7.2020 | 08:58
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Printtilehden sivukoko kutistunut brodarista tappiin

Pirjo Kunelius
Ke 8.1.2020 klo 07:00

Olet lukenut 1/5 ilmaista artikkelia.

Sanomalehden suurikokonen sivuformaatti broadsheet (ammattislangilla: brodari) oli pitkän aikaa yleisin printtisanomalehdistön sivukoko, mutta nyt se alkaa olla jo lehdistön historiaa.

Broadsheet-kokoisen lehden sivukoko on noin 40 x 56 senttimetriä ja nykyään printtilehdistössä vallitsevan normaalikokoisen tabloid-lehden (ammattislangilla: tappi) on noin 28 x 40 senttimetriä.

Brodari syntyi vuonna 1712, kun englantilaisille sanomalehdille määriteltiin vero, joka laskettiin lehden sivumäärän mukaan. Veroa kierrettiin tällöin sivukokoa kasvattamalla ja sivumäärää pienentämällä.

Suomessa tilattavista sanomalehdistä broadsheet-kokoisena ilmestyvät enää Maaseudun Tulevaisuus ja Turun Sanomat. Paikallislehdistä isokokosena sinnittelee Orimattilan Sanomat.

– Olemme uskollisia broadsheet -sivuformaatille, todennäköisesti maailman tappiin. Olemme kyllä muutamaan kertaan keskustelleet siirtymisestä tabloidiin, mutta se ei oikein ole innostanut. Sitä paitsi herra mielensäpahoittaja, Tuomas Kyrö, jonka suku on perusorimattilalaista juurta, antoi kirjassaan reippaan uskonvahvistuksen broadsheet-lehden paremmuudesta, Orimattilan Sanomien päätoimittaja Kullervo Hakama veistelee ja sanoo sitten, ettei sivukoolla ole väliä, sillä Orimattilassa jurppii tällä hetkellä printtilehden sivukylien jakeluongelmat.

Sanomalehtien Liiton järjestöpäällikkö Ilona Hannikainen selvittää, että Suomessa tabloid-aikakausi käynnistyi, kun Itä-Savo ja Länsi-Savo siirtyivät Eurotabloid-sivuformaattiin, joka kooltaan sijoittuu broadsheetin ja tabloidin välimaastoon.

– Ensimmäisenä normaalitabloid-kokoon siirtyväksi tilastoitiin Hufvudstadsbladet vuonna 2004. Sen jälkeen tabloidiin siirtyivät muun muassa Iisalmen Sanomat (2006), Alma Median lehtiä, Kainuun Sanomat, Lapin Kansa, Pohjolan Sanomat ja Satakunnan Kansa. Suuri näkyvä muutos oli kuitenkin, kun levikiltään suurin Helsingin Sanomat siirtyi tabloidiin 2013, mutta muistettava on, että ensimmäiset lehdet tekivät sen jo kymmenen vuotta aikaisemmin. Tämän jälkeen kaupunkilehtiä siirtyi yhdessä rytäkässä, mutta muutos on ollut jatkuvaa vuodesta 2011 lähtien.

Kalajokilaakson maanantain ja perjantain tilattavat lehdet muuttuivat sivukooltaan tabloidiin 2013. Keskiviikon Kalajokilaakso siirtyy samaan formaattiin 15.1.2020. Samaisessa konsernissa Keskipohjanmaa alkoi ilmestyä tabloidina 2018.

Hannikainen ei tabloid-kehitystä pistä sen piikkiin, että se solahtaa sutjakammin myös digitaalisten lukulaitteiden näytölle, kuten tablettitietokoneelle ja mobiiliin.

– Tabloid on jo maailmallakin yleinen lehtitrendi, vaikka kansainvälisesti on vielä myös brodaria ja sitä kummallista pitkänmallista tabloidia.

Ilona Hannikainen puhuu pitkään ja lämpimästi tabloid-lehden käyttömukavuudesta, ja naurahtaa, että lehdenlukuun liittyy aina syviä tottumuksia.

– Muistan vielä ensimmäiset kaksitehosilmälasini ja Helsingin Sanomien brodarin, jonka lukemisessa sai pinnistää ja suurta lehteä sai aina sovitella, että sai sen mahtumaan pöytään. Tabloidia lukiessa ei tarvitse nähdä kauas, ja lehteä on helppo käsitellä. En vaihtaisi enää takaisin brodariin!

Keskiviikon Kalajokilaakso ilmestyi viimeistä kertaa broadsheet-sivukoossa 8.1.2020. Uusi tabloid-kokoinen Keskiviikko Kalajaska julkaistaan 15.1.2020.

#