Olet lukenut 1/5 ilmaista artikkelia.

Pohjois-Pohjanmaan eteläosasta on yhden vuosikymmenen aikana hävinnyt lähes Sievin asukasluvun verran väkeä. Kala- ja Pyhäjokilaakso sekä Siikalatva ja Raahe mukaan luettuna väestötappio on liki 4 700 henkilöä Tilastokeskuksen lukujen valossa.

Menettäjiä ovat erityisesti jokilatvat, mutta Ylivieskan lisäksi yksikään muu alueen 16 kunnasta ei saa koko vuosikymmentä väestökehityksessä plussalle. Kalajoen väestökehitys oli vuosikymmenen puolivälissä vielä 59 henkilöä plussalla.

Suurin menettäjä on Siikalatva, jossa väkiluku on pudonnut vuodesta 2010 tähän hetkeen 14 prosenttia eli lähes 900 henkilöä. Loppuvan kaivoksen paikkakunta Pyhäjärvi on notkahtanut 700 henkilön verran eli 12 prosenttia. Prosentuaalisesti seuraavaksi suurimpia väestömenettäjiä ovat Kärsämäki, Merijärvi, Haapavesi ja Reisjärvi. Henkilömääräisesti suurimmat menettäjät Siikalatvan jälkeen ovat Raahe (-845), Pyhäjärvi (-698), Haapavesi (-564), Haapajärvi (-492), Oulainen (-459) ja Sievi (-330).

Seutukunnittain tarkasteltuna suurin menettäjä on ollut Nivala–Haapajärvi (Nihak) seutu, josta vuosikymmenen ensimmäisen puolikkaan aikana väki väheni yli tuhannella. Tahti hiljeni viimeisellä puolikkaalla, mutta silloinkin miinusta tuli liki 900 henkilöä. Pieni Haapaveden–Siikalatvan seutukunta menetti puolitoistatuhatta henkilöä vuosikymmenessä sekä Raahe ja Pyhäjoki yhteen laskettuna vajaat 1 100 henkilöä. Ylivieskan seutukunnan väestötappio oli Ylivieskan kasvun ansiosta miinuksella vain 114 henkilöä.

Jokilaaksoittain tarkasteltuna Pyhäjokialueelle mennyt vuosikymmen oli väestökehityksen kannalta musta. Kuuden kunnan väestö väheni peräti yli 2 300 henkilöllä vuosien 2010–2020 aikana. Kalajokilaakson seitsemän kuntaa tekivät reilun puolentuhannen henkilön miinuksen ja Raahe noin 850 henkilöä. Siikalatva, Pyhäntä mukaan luettuna, menetti väestöään vajaat tuhat henkilöä.

Ylivieska kasvoi vuosikymmenen aikana peräti 1 145 uudella kaupunkilaisella eli kahdeksan prosenttia. Ilman Ylivieskan hyvää väestökehitystä Pohjois-Pohjanmaan eteläosan 16 kuntaa olisivat menettäneet liki 6 000 ihmistä.

Väestökato selittyy yksinkertaistettuna sillä, että kuolleisuus on suurempaa kuin syntyvyys ja poismuuttavia on enemmän kuin alueelle muuttavia. Väkilukutilasto kertoo väestön keskittymisestä yhä voimakkaammin kaupunkeihin, mutta myös elinkeinorakenteen muutoksesta ja rakennekehityksestä.

– Muuttoliike vei nuoria kaupunkeihin, maatalous tuotti yhä enemmän litroja ja kiloja jatkuvasti vähemmällä tilamäärällä, kauppa keskittyi ja meni aiempaa vahvemmin verkkoon. Alue teollistui edelleen, mutta uudet työpaikat eivät riittäneet sitomaan nuoria asukkaiksi, jotta syntyvyys kattaisi kuolleisuuden, Kärsämäen kunnanjohtaja Esa Jussila ynnää.

Jussilan mielestä alueen vahva teollisuustuotanto kuitenkin mahdollisti kaupan keskittymisen ja kasvun Ylivieskassa, mikä sai nuoria jäämään ja muuttamaan sinne.

Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutin kehityspäällikkö Eija-Riitta Niinikoski pohtii oheisen taulukon lukuja tarkastellessa, mikä olisikaan kuluneen vuosikymmenen saldo ilman sitä kaikkea, mitä alueella tehdään koulutuksen, tutkimuksen ja monien kehittämis- ja innovaatiohankkeiden kautta.

– Lähes 4 700 asukasta tarkoittaa yli neljä kertaa Merijärven väkimäärää tai noin kolme kertaa Pyhäntää tai melkein kaikkia Sievin asukkaita! Vain Ylivieska on plussalla ja senkin kasvuvauhti on hiipumassa. Olemme kasvattaja-aluetta, hän toteaa.

Alueen tulevaisuutta Niinikoski, Jussila ja ylivieskalainen kansanedustaja Juha Pylväs (kesk.) tarkastelevat monelta kantilta. Mustin skenario on se, jos asioiden annetaan mennä omalla painolla. Silloin syntyy negatiivinen noidankehä, jota on vaikea pysäyttää.

– Väestön väheneminen vain kiihtyy. Sen vuoksi palvelutarjonta ja ostovoima alkavat heiketä, Pylväs sanoo ja jatkaa:

– Tämä on valtava ongelma maaseudulla. Jos asiaa ei nyt puututa innovaatioilla ratkaisuideoilla, aletaan muutaman kymmenen vuoden päästä katsella, kuka sammuttaa viimeisen valon näillä lakeuksilla.

Esa Jussila korostaa, että alkaneella vuosikymmenellä on nähtävä uusia mahdollisuuksia:

– Kaupan murros ja palvelurakenteen uudistaminen saattavat edelleen vähentää alueen kykyä hyödyntää omaa kasvupotentiaaliaan. Silloin ruokimme kasvukeskusten vahvistumista ja tämä alue kuihtuu nopeutuvaa tahtia, hän toteaa.

Haastatellut näkevät monia toivoa ja elämänuskoa tuovia mahdollisuuksia Pohjois-Pohjanmaan eteläosassa.

– Kotimaisen ruoantuotannon merkitys kasvaa, samoin kotimaisen energian merkitys. Teknologia sulautuu kaikkeen, digitaalisuus antaa uusia mahdollisuuksia yritysten kasvulle ja kansainvälistymiselle, Eija-Riitta Niinikoski sanoo ja uskoo, että yksi tärkeä asia on turvallinen asuinympäristö.

Jussila näkee tulevalla vuosikymmenellä muutoksia, joissa on runsaasti alueellisen kasvun eväitä, jos ne hyödynnetään oikein.

– Ehkäpä keskeisin mahdollisuus on ilmastonmuutoksen torjunnassa, joka muun muassa hajauttaa energiantuotannon elinvoimavaikutuksineen meidänkin alueelle, hän sanoo.

Jussila arvelee, että ilmastonmuutoksen torjunta muokkaa vahvasti myös liikennettä ja logistiikkaa, mikä puolestaan käynnistää vahvan maailmanlaajuisen talouskasvun yli vuosikymmeneksi.

– Sen myötä koemme Nokia-ilmiön kaltaisen uuden kasvujakson monessa vahvasti teollistuneessa kunnassa, hän ennustaa.

Kasvu vahvistaa kaupungistumista, joka tuo työtä ja kasvattaa rakennustuoteteollisuutta jokilaaksoissa. Jussilan visiossa yrityksille rakennetaan uusia toimitiloja ja asuntotuotanto käynnistyy monissa kunnissa uudelleen.

Väestö ikääntyy seuraavan kymmenen vuoden aikana. Haastateltavien visioin mukaan alueella asuu myös nykyistä enemmän ulkomaalaistaustaisia henkilöitä, joita on saatu yritysten työvoimatarpeisiin.

– Toivottavasti syntyvyyden väheneminen on hidastunut sen myötä, että koko alue tunnetaan aidosti lapsiystävällisenä perheiden sujuvan arjen alueena. Toivottavasti meillä on mahdollisuus edelleen kehittää koulutusta sekä TKI-toimintaa ketterien kokeilujen ja vahvan yritysyhteistyön avulla, visioi puolestaan Eija-Riitta Niinikoski.

Jussila toivoo, että kouluihin ja kuntiin tulee valtion tukemana uusia virkoja auttamaan maahanmuuttajia ja heidän lapsiaan uuteen kotimaahansa sopeutumisessa. Paluumuuttajiakin on koko ajan kasvava määrä.

Maaseudulle nuoria aikuisia houkuttelevat asumisen luonnonmukaisuus ja kaupunkiasumista pienempi hiilijalanjälki.

– Uudet asukkaat tarvitsevat koteja ja palveluita, mikä edelle vahvistaa elinvoimaisuutta. Myös liikkuminen haluttaan minimoida. Kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut sekä tapahtumat saavat uusia muotoja ja vahvistavat ihmisten osallisutta monin tavoin, Jussila sanoo.