torstai 24.6.2021 | 17:35
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Ylivieskalaisen Kotipellon tilan hiilipäästöjen vähyys yllätti positiivisesti viljelijäpariskunnan ja tutkijan – Katso videolta Marko Sorviston keinot hiilipäästöjen pienentämisestä ja Kotipellon tilan 240-vuotinen tarina

Kaikille Arlan maitotiloille tehdään ensi vuonna ilmastovaikutuskartoitus, joka ohjaa pienempiin päästöihin

Anne Mattila
To 14.11.2019 klo 15:00 | päivitetty to 16:34

Olet lukenut 1/5 ilmaista artikkelia.

Ylivieskalaiset Sari ja Marko Sorvisto yllättyivät positiivisesti, kun saivat käsiinsä omistamansa Kotipellon tilan ilmastokartoitustulokset.

– Osasimme odottaa hyvää tulosta, mutta sitä emme arvanneet, että tulos olisi vielä himpun parempi, maitotilan isäntä sanoo.

Kotipellon tilalla kaiken perustana on laskenta. Tilalla seurataan tarkasti erilaisten toimenpiteiden järkevyyttä talouden kautta. Se tarkoittaa tarkkaa seurantaa peltojen sijainnista ja kunnosta alkaen. Taloudellisuus otetaan huomioon esimerkiksi optimaalisessa rehunkorjuuajankohdassa ja valaistuksessa.

– Kun aikaikkuna on optimaalinen, ovat säilörehun ruokinnalliset arvot parhaat. Se tarkoittaa hyvinvointia eläimille, mikä puolestaan tarkoittaa hyvää tuotosta ja edelleen talouden tulosta, Sorvisto sanoo.

Jo 10 vuotta sitten vaihdettu led-valaistus on säästänyt tilalla energian lisäksi rahaa, sillä investointi maksoi itsensä takaisin parissa vuodessa. Tilusjärjestelyiden ansiosta viljely tehostui ja polttoaineen kulutus pieneni. Lietelanta sijoitetaan mullattuna maahan, mikä tarkoittaa, että se aiheuttaa vähemmän päästöjä ja lannoitusvaikutus on parempi.

– Talous ja hiilipäästöt kättelevät toisiaan, Marko Sorvisto iloitsee.

Biokaasulaitoksen rakentaminen olisi Marko Sorviston mielestä seuraava askel kohti hiilineutraalia maitotilaa, mutta nykyisillä takaisinmaksuajoilla se ei ole järkevä.

– Takaisinmaksuaika on 13 vuotta tai jopa pidempi. Se ei ole investointina houkutteleva, koska se kulje lainojen takaisin maksun kanssa edes käsi kädessä, hän sanoo.

Pelkona on, että hallitusohjelmassa oleva kuuden miljoonan euron tuki biokaasulaitoksille valuu jättiyrityksille ja maatilat jäävät nuolemaan näppejään.

Marko Sorviston mielestä biokaasu on paras vaihtoehto liikennepolttoaineeksi, koska sähköautojen latausverkosto ja -pisteet eivät ole riittävät Suomessa.

– Tuotantotukien suuntaaminen ja verotusratkaisut ratkaisevat. Biokaasutuotanto sopisi hyvin yhdeksi palaseksi maatiloille, hän sanoo.

Kotipellon tilalla pääroolissa ovat lehmät, joiden määrä kasvaa ensi vuonna 170:een. Tilalla on lukuisia satatonnareita ja muutama viikko sitten yksi lehmistä ylitti 150 000 kilon tuotoksen, mikä on harvinaisen suuri.
Anne Mattila

Arla teettää kaikille maitotiloille ensi vuoden aikana ilmastokartoituksen, jossa selvitetään tilan hiilijalanjälki viimeisen vuoden aikana ja annetaan neuvoja päästöjen pienentämiseksi. Suomessa kartoitus tehdään noin 500 tilalle, ja Pohjois-Euroopassa kaikkinensa yli 10 400 tilalle.

Laskentaa Suomessa tekee Envitecpolis Oy, jonka johtaja, taloustieteiden maisteri Senja Arffman oli laskemassa myös Kotipellon tilan hiilijalanjälkeä.

– Suomalaisilta tiloilta hiilijalanjälki on helppo laskea, koska täällä kaikki dokumentoidaan niin tarkasti, hän sanoo ja jatkaa:

– Hiililaskentaan ei ole olemassa standardia, miten se pitäisi laskea ja mitä huomioida. Me valitsimme mielestämme parhaan Climate Check -ilmastokartoituksen.

Tilojen hiilipäästöistä suurin osa aiheutuu lehmien aineenvaihdunnan seurauksena syntyvästä metaanikaasusta. Seuraavana tulevat rehuntuotanto ja siitä aiheutuvat päästöt sekä lanta.

Vielä laskennassa ei oteta huomioon maaperän hiilensidontaa, mutta sitä selvitetään koko ajan. Yhtenäisen tiedon kerääminen pelloilta on Arffmanin mukaan haaste, johon ollaan parhaillaan kehittämässä työkalua.

Kotipellontilan hienoa tulosta selittää Senja Arffmanin mukaan se, että tilalla on mietitty, mitä tehdään ja miten. Apuna käytetään laskennan ja talouden työkaluja.

Johtaja Senja Arffman sanoo, että maatilojen hiilipäästöjä voitaisiin laskea sillä, että lannan päästöt saataisiin hyödynnettyä energiaksi tilan biokaasulaitoksessa.
Anne Mattila

– Tavoite on pienentää hiilipäästöt niin matalaksi kuin se on mahdollista. Nollaan ei välttämättä päästä vielä vuoteen 2050 mennessä, mikä on tavoite, mutta toisaalta se ei ole mahdotontakaan, koska tekniikka kehittyy ja innovaatioita tulee koko ajan lisää, Arlan toimitusjohtaja Kai Gyllström kertoo ja sanoo vaatimuksen hiilineutraaliuteen tulevan kuluttajilta.

Hankintajohtaja Sami Kilpeläisen mukaan hiilipäästöihin voidaan vaikuttaa muun muassa lehmien ruokinnalla, lannankäsittelyn ja rehuntuotannon tehostamisella, uusiutuvan energian käytöllä, hiilen sidonnan parantamisella ja lehmien hyvinvoinnilla. Hän odottaa innolla Arlan ja tanskalaisen Århusin yliopiston tutkimuksia lehmien ruokintaan tarkoitetusta lisäaineesta, joka poistaa metaanipäästöjä.

– Ensi vuonna tehtävän ilmastokartoituksen seurauksena syntyy maailman suurin ilmastodata maidontuotannosta. Siinä saamme faktaa fiktioiden sijasta keskusteluun, hän painottaa.

Sekä meijerin että tuottajan edustajat korostavat, että ei ole olemassa yhtä keinoa hiilipäästöjen pienentämiseen. Tarvitaan nippu monenlaisia toimenpiteitä.

Hiilijalanjäljen mittaaminen ja alentaminen tulevat Arlalla osaksi maidon hinnoittelua. Muut hintaan vaikuttavat asiat ovat proteiinit, rasvat sekä eläinten ja ihmisten hyvinvointi.

Toimitusjohtaja Kai Gyllström ja hankintajohtaja Sami Kilpeläinen iloitsevat, että Arlan ilmastokartoituksen seurauksena syntyy maailmansuurin ilmastodata maidontuotannosta. Suomessa kartoitus tehdään 500 maitotilalle ja kaikissa kahdeksassa maassa yhteensä 10400 tilalle.
Anne Mattila

#