torstai 28.5.2020 | 18:11
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Kalajokilaaksossa maatalouslomittajien saatavuus on tällä hetkellä aika hyvä – Fyysinen työ on vaihtunut automaation hallintaan ja ammattilaisille on kysyntää

Tuovi Pulkkanen
To 10.10.2019 klo 06:00

Olet lukenut 1/5 ilmaista artikkelia.

Soten mukana tulossa ollut lomituspalvelulaki laitettiin viime syksynä hyllylle ja tämän syksyn tavoitteena on aukaista lomituspalvelu-uudistus uudelleen käsiteltäväksi. Lomituspalvelujohtaja Markus Rauma Nivalan paikallisyksiköstä sanoo, että tämänhetkisen tiedon mukaan isoja muutoksia ei tässä vaiheessa tehdä.

– Maakuntauudistusta valmistellaan jollakin tasolla, ja me vastasimme myönteisesti Melan (Maatalousyrittäjien eläkelaitos) kyselyyn halukkuudesta jatkaa paikallisyksikkönä ja tarvittaessa laajentaa aluetta. Me emme tee mitään päätöksiä, vaan toimimme toimeksiantosopimuksella. Päätökset tekee Mela, joka joutuu valmistautumaan palveluiden turvaamiseen muutosvaiheessa. Toistaiseksi palvelut jatkuvat entiseen malliin, Rauma kertoo.

Pohjois-Pohjanmaan alueella lomituspalveluita hallinnoi kuusi yksikköä. Nivalan paikallisyksikkö hallinnoi Nivalan, Sievin ja Ylivieskan lomituspalveluja.

– Etelä-Suomessa on alueita, joissa yhdellä hallinnoijan kentällä voi olla 20 kuntaa. Meidän alueemme on tiivis. Täällä on paljon eläimiä, mutta matkat ovat lyhyitä, eikä lomittajankaan työmatkat kasva poikkeustapauksia lukuun ottamatta kohtuuttoman pitkiksi. Meillä lomittajan työmatka on keskimäärin vuoroa kohti 29 kilometriä, kun se Etelä-Suomessa saattaa olla 60 kilometriä. Lomittaja tekee kaksi työmatkaa päivässä, joten matkalla on merkitystä.

Lomituksen tarpeesta noin puolet on maatalousyrittäjille kuuluvaa vuosilomaa, joka pidetään yli 90 prosenttisesti.

– Toinen puoli on sijaisapua, kuten perhevapaita ja sairauslomia, sekä tuettua maksullista lomitusta, Rauma kertoo.

Lomitusohjaaja Annukka Honkanen arvioi, että lomittajien saatavuus on tällä hetkellä aika hyvä.

– Menemme tasapainossa kysynnän kanssa. Vuoden kiireisimpiin aikoihin kuuluvan syyslomaviikon ajalle ovat kaikki lomaa pyytäneet saaneet lomittajan. Sijaisavun äkillinen tarve kuitenkin vaikuttaa aina tilanteeseen ja saattaa aiheuttaa paljonkin haasteita lomituksen järjestelyihin.

Honkanen sanoo, että vaikka työvoima kohtaa kysynnän, lomituspuolella on aina tarvetta osaaville tekijöille, jotka osaavat appeiden teon, lypsyrobotit ja lypsyn.

– Lomittajan työssä tarvitaan monen eri asian hallintaa ja niille ammattilaisille on kysyntää ja työtä.

Alueen 66 vakituista lomittajaa ovat pääsääntöisesti kotoisin lähialueelta, mutta viime vuosina lomittajia on tullut töihin myös muualta. Nivalan yksikkö työllistää heidän lisäkseen kuusi yrittäjälomittajaa ja käytössä on myös jonkin verran kotilomittajia sekä muita tuntilomittajia.

– Ulkomaalaisiakin on ollut joukossa, mutta työn vastuullisuus vaatii hyvän suomen kielen hallinnan ja siksi heidän työllistämisensä alalle on vaikeaa, Honkanen sanoo.

Maatalouden vaikeudet ja työn kuormittavuus heijastuvat myös lomitustoimintaan, ja siksi johdon rooli työn jakamisessa korostuu.

– Oikean lomittajan laittaminen oikeaan paikkaan on erittäin tärkeää, koska yrittäjät haluavat tutun lomittajan, jonka työskentelytavat ovat tuttuja. Aina se ei ole mahdollista, mutta toiveita kuunnellaan ja ne pyritään täyttämään, lomituspalvelujohtaja Markus Rauma sanoo.

Lomittajan työ on fyysistä ja siksi sairauspoissalojen määrä, 15-20 prosenttia on korkea.

– Yhteistyöelimissä asiaan on kiinnitetty huomiota ja työssä jaksamista tukemaan aloitetaan kaksivuotinen hanke, joka keskittyy lomittajien työhyvinvointiin.

Lomittaja on maatalouden moniosaaja ja tilan luottamushenkilö

Tuovi Pulkkanen

Maatalouslomittajan tehtävä on omalla työllään varmistaa se, että yrittäjä pääsee lomansa ajaksi irtaantumaan omista tehtävistään. Työ on aina ollut vastuullista, mutta tuotannollisten riskien määrä on tänä päivänä aiempaa suurempi. Lomittaja vastaa tuotannon jatkumisesta yrittäjän loman aikana niin, että riskit pysyvät mahdollisimman pieninä. Se vaatii ammattitaitoa, johon ei ole varsinaista suoraa koulutusta.

Sieviläisellä lomittajalla Mikko Vähäsöyringillä tausta on alun perin kaupallinen. Vähäsöyrinki on toiminut lomittajana Nivalassa puolen vuoden ajan. Sitä ennen hän oli 5,5 vuotta lomittajana Toholammilla. Maatalous on kuitenkin tuttua lapsuudesta lähtien enon maatilalta, ja kiinnostus alalle on tullut sitä kautta.

– Olen suorittanut lomittajan työn ohessa maatalousalan tutkinnon ja kokemuksesta maatalousalan myyntityössä on myös ollut apua erityisesti koneiden ja ruokinnan osalta.

Vähäsöyrinki sanoo, että jo muutaman vuoden sisällä työ on muuttunut todella paljon.

– Olin lomittajana ensimmäisen kerran 2000-luvun alkupuolella. Silloin navetat olivat enemmän parsinavetoita. Nyt en ole enää pariin vuoteen ollut töissä muissa kuin pihatoissa, joissa on asema- tai robottilypsy. Työ ei ole enää kyykkimistä, vaan se on enemmän seuranta- ja konetyötä.

Vaikka fyysistä työtä tehdään edelleen, työ on muuttunut automaation hallintaan.

– Jos ruokinta- tai lypsyrobottiin tulee jokin vika, lomittajan pitää osata myös itse hahmottaa, mikä se voisi olla. Robottimerkkejä on useita, joten yhden merkin hallinta ei riitä. Olin Toholammilla reilun viiden vuoden aikana 40 eri tilalla, joten konekanta on tullut tutuksi.

Vähäsöyrinki nauttii lomittajan työssä siitä, että se on konkreettista työtä, jossa oman työn tuloksen näkee koko ajan.

– Työn huonoin puoli on se, että töihin pitää lähteä kaksi kertaa päivässä. Työssä kuormittaa myös maatalousalan vaikea tilanne. Lomittajan pitää osata kohdata oikein viljelijät, joiden arki on jatkuvaa paineen alla toimimista. Siksi on hyvä, että lomittajan työhyvinvointiin kiinnitetään huomiota myös työnantajan puolelta, Vähäsöyrinki toteaa.

Lomitus

Oikeus lomituspalveluihin on kotieläintilallisilla, mutta ei kasvinviljelijöillä.

Lomituspalvelua voi saada myös sairauden tai tapaturman perusteella. Maatalousyrittäjällä on oikeus saada lomittajan apua myös esimerkiksi kuntoutuksen, sairaan lapsen hoidon, äitiys- ja vanhempainrahakauden sekä muiden perhevapaiden takia.

Lomaoikeus on maatalousyrittäjällä, joka on päätoiminen, itse työhön osallistuva, maatilatalouden

tuloverolain mukaan verotettava, jolla on voimassa pakollinen MYEL -vakuutus tai vireillä hakemus sen saamiseksi.

Lomaoikeuden piiriin kuuluu myös maatalousyrittäjä, jolle on myönnetty osatyöttömyyseläke tai

kuntoutustuki ja MYEL-vakuutus on voimassa, eikä hän ei saa työttömyyspäivärahaa tai työmarkkinatukea,

tai jolla loma-ajankohtana on vähintään neljä kotieläinyksikköä, joka on muun muassa kahdeksan hevosta.

Yrittäjä voi saada 120 tuntia maksullista lomitusta alennettuun hintaan, mikäli se ei

vaaranna vuosiloma- ja sijaisapulomitusten järjestämistä eikä johda ylitöihin. Myös muu kuin lomaan

oikeutettu yrittäjä voi ostaa lomituspalveluja täysin maksullista lomitusta.

#