Paikallisuutiset

Ylivieskassa firman pikkujouluissa vältellään jouluruokaa ja juodaan fiksummin: "Enää ei haluta kiskoa viinaa kaksin käsin, eikä firmojen piikitkään ole auki siten kuin joskus 1990-luvulla"

Pikkujouluaika on käynnistynyt ylivieskalaisissa yrityksissä ja yhteisöissä. On kyse sitten tehdasväestä, kaupungin henkilökunnasta tai muistisairaiden asuinpalveluyksiköstä, tärkeimpänä tavoitteena on yhteisöllisen ilon luominen. Aina pikkujoulua ei vietetä koko yhteisön voimin. Perinne elää ja vaihtelee.

Pikkujouluja vuodesta 1990 järjestänyt Kalajoen Mamma Leonen ja Ylivieskan Myllyrannan yrittäjä Ilkka Koski kertoo, että pikkujoulujen luonne on muuttunut viimeisen viiden vuoden aikana.

– Enää ei haluta pikkujouluissa syödä entiseen tapaan jouluruokaa. Se halutaan säästää varsinaiseen jouluun, jolloin sitä nautitaan koko perheen kesken. Pikkujouluissa esimerkiksi Kalajoella halutaan pizzaa ja Ylivieskassa otetaan listalta jotain. Tarjolla meillä on tietysti pikkujouluruokaakin. Yli puolet pikkujouluväen valitsemasta ruoasta on jotain muuta kuin jouluruokaa.

Alkoholinkäyttö on Ilkka Kosken mukaan pikkujouluissa vähentynyt. Ravintolat eivät ole vähentämistä tehneet, sillä alkoholin myyntihän tuottaa niille rahaa. Muutoksen ovat tehneet asiakkaat ja yritykset.

–  Enää ei haluta kiskoa viinaa kaksin käsin. Eikä firmojen piikitkään ole auki sillä tavalla kuin joskus 1990-luvulla. Ihmiset ovat muuttuneet fiksummiksi alkoholin käytön suhteen. Juominen on nyt usein sitä, että valitaan ruoalle sopivaa viiniä. Koski pohtii.

Ensimmäisiä pikkujoulua vietetään jo heti marraskuun alussa, kun viimeiset pikkujoulut vietetään viikkoa ennen joulua.

– Pikkujoulua viettävien porukuiden koot ovat pienentyneet. Tärkeää tilaisuuksissa on yhteisöllisyys.

Ylivieskalainen alumiini- ja lasirakentamisen yritys Alutec on luopunut virallisista pikkujouluista. Toimitusjohtaja Kari Salonsaari kertoo, että niiden tarvetta on korvattu muilla yhteisöllisillä tilaisuuksilla. Epävirallinen pikkujoulu järjestään nyt 22. marraskuuta saunailtana. Se on kaikille sopivan tyky-tapahtuman jatkumona. Ylivieskan liikuntakeskuksessa porukalla keilataan, ja sitten osa lähtee kotiin ja loput saunomaan.

– Ongelma virallisissa pikkujouluissa on se, etteivät kaikki niihin pääse. On esimerkiksi pienet lapset tai muu syy, jonka takia aina tietty osa joutuu jäämään pois. Jos firman väkeä muistettaisiin vain virallisilla pikkujouluilla, osa väestä jäisi huomiotta ja huomioi saattaisi kohdistua aina yksiin. Teetimme kyselyn ja sen perusteella päädyimme korvaamaan virallisen pikkujoulun aiempaa paremmalla lahjakortilla kaikille.

Pikkujoulutyyppiset bileet ovat Salonsaaresta olleet Alutecilla aina onnistunut juhla. Jos pikkujoulu onnistutaan järjestämään vähän eri tavalla ja eri paikassa, väkeä ja tunnelmaa varmasti riittää. Viimeisin virallinen yhteinen pikkujoulu oli kolme vuotta sitten. Vantaan yksikkö pitää omat pikkujoulunsa. Ylivieskassa noin sadan hengen yrityksen väestä on 60.

– Meillä ei ole ollut sellaista, että juhlinta olisi pikkujouluissa mennyt liian överiksi. Ei ole tapahtunut mitään sellaista, että toimitusjohtaja joutuisi ketään jälkikäteen ojentamaan. Meillä väki osaa pitää sellaiset juhlat, että kaikilla on mukavaa. Sopivan käytöksen rajat on ymmärtänyt jokainen, halutaan turvata hyvien bileiden jatkuminen. Viimeisimmät isot, hyvät bileet meillä oli keväällä, kun järjestimme firman 40-vuotisjuhlat. Ne vetivät väkeä kaikista yksiköistä.

Yhteisen juhlan järjestämisestä tärkeän asian Kari Salonsaarelle opetti yksi vanha työntekijä.

– Jos juhlan ajankohdan kertoo mahdollisimman varhain, kaikille tulee mukava odotuksen aika. Toinen mukava hetki koetaan sitten itse juhlassa. Voidaan moninkertaistaa juhlan tuomat hyvät hetket.

Ylivieskan kaupunki on järjestämässä 29. marraskuuta nykyhistorian kolmannet peräkkäiset yhteiset pikkujoulut. HallintojohtajaMaritta Piili kertoo, että Akustiikassa on ruokailu ja tanssimista.

Viime kerralla kaupungin yhteiseen pikkujouluun noin tuhannesta työntekijästä saatiin paikalle jotain 200-300. Perinteisesti kaupungin eri osastot ja ammattijärjestöt ovat järjestäneet myös omia pikkujoulujaan.

– Kaupungin piikkiin ei ole koskaan ostettu alkoholia. Siitä on oltu aina tarkkoja, ettei juoda veronmaksajien rahoilla. Tärkeintä näillä yhteisillä pikkujouluilla on se, että luodaan yhteisöllisyyttä. Työasioista ei puhuta. Jutellaan mukavia ja ollaan iloisia, Marita Piili kuvailee.