Kalajaska

"Voimat yhdistettävä pentutehtailua ja koirien salakuljetusta vastaan" – Suomessa on yli 800 000 koiraa, joista 580 000 on Suomen Kennelliiton rekisterissä

Suomen Kennelliitto on teettänyt uuden arvion Suomen koirakannasta.

Tilastokeskus arvioi vuonna 2018 että Suomessa on noin 700 000 koiraa. Ihmiset ottivat paljon koiria koronavuosina, joten Kennelliitto halusi nyt selvittää, mikä on tilanne korona-ajan jälkeen.

Taloustutkimuksen 20. helmikuuta–2. maaliskuuta puhelinkyselynä toteuttaman selvityksen mukaan Suomessa on 803 000 koiraa. Näistä 640 000 on rotukoiria. Kaikista Suomen koirista 582 000, eli noin 72 prosenttia on ilmoitettu Suomen Kennelliiton koirarekisteriin tai tunnistusmerkintätietokantaan.

– Kansainvälisesti katsottuna Kennelliittoon rekisteröityjen koirien määrä on korkea. Tätä selittää osaltaan se, että Suomessa harrastetaan paljon koirien kanssa. Rotukoirat eivät ole vain kotikoiria, arvioi Kennelliiton sieviläinen puheenjohtaja Esa Kukkonen.

Kennelliito kertoo koirakantaa koskevassa tiedotteessaan, että noin joka viidennessä taloudessa on koira.

Suomessa tuli tämän vuoden alusta voimaan koirien tunnistusmerkintä- ja rekisteröintipakko. Lain mukaan kaikki koirat on merkittävä mikrosirulla. Ruokaviraston ylläpitämän koirarekisterin käyttöönotto on toistaiseksi viivästynyt. Kun se otetaan käyttöön, on kaikkien koirien tunnistusmerkintä- ja haltijatiedot ilmoitettava rekisteriin tämän vuoden loppuun mennessä.

– Kennelliiton koirarekisteri on jo vuosikymmeniä ollut viranomaisrekisterin puuttuessa merkittävä koiran alkuperän varmistaja. Kaikki rekisteriin ilmoitetut koirat ovat tunnistusmerkittyjä. Vuonna 2006 käyttöön otetusta, kaikille avoimesta jalostustietojärjestelmästä voi kuka tahansa selata koirien sukupuu-, harrastussuoritus- ja terveystietoja, Kennelliiton tiedotteessa kerrotaan.

Ruotsissa ja Tanskassa on valtiollinen koirarekisteri. Ruotsin Kennelliittoon rekisteröityjen koirien määrä on noin 70 prosenttia viranomaisrekisteriin merkittyjen koirien määrästä.

– Ruotsin Kennelliitto on huolissaan siitä, että tiettyjen pienten seurakoirarotujen kohdalla ero kennelliittoon ja viranomaisteriin merkittyjen koirien määrissä on kasvanut etenkin koronavuosina huomattavasti. Samanaikaisesti Ruotsin tulli on kertonut Ruotsiin salakuljetettavien koirien määrän kasvaneen ennätyslukemiin.

Pienet seurakoirat ovat salakuljettajien ja pentutehtailijoiden suosiossa, ja niille riittää kysyntää.

Tanskan Kennelliitto puolestaan kertoo, että viranomaisrekisteriin merkityistä koirista noin 40 prosentilla on Tanskan Kennelliiton sukutaulu.

Kennelliitto huomauttaa, että jokaisen koiran kohdalla on tärkeää tuntea mahdollisimman hyvin koiran alkuperä. Siksi on huolestuttavaa, että niin Ruotsissa kuin Tanskassakin maan kennelliiton rekisterin ulkopuolelle jää näin suuri osa erityisesti seura- ja kääpiökoiria, jotka ovat hämärien pentukauppiaiden yleisintä kauppatavaraa.

– Jotta Suomen koirakannan alkuperä ja jalostukseen käytettävät koirat ovat mahdollisimman hyvin tiedossa, on eri toimijoiden yhdistettävä voimansa ja tehtävä hartiavoimin työtä sen takaamiseksi, että Suomeen ei päädy salakuljetettuja koiria, ja Suomessa ei pennuteta koiria niin, ettei niiden alkuperästä ole riittävästi tietoa, Esa Kukkonen korostaa.