Tunnetaidot ovat avain parempaan hyvinvointiin – näin pääset alkuun

Kalajaskan Hyvinvointia hämärään -juttusarjassa etsitään erilaisia tapoja fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin ylläpitoon, kun arki on hektistä ja pimeys vetää mielen matalaksi. Haastavissa olosuhteissa tunteet voivat toimia kompassina, joka johdattaa oman hyvinvoinnin äärelle.

Moni ajattelee tunteita vain ohimenevinä reaktioina tai pitää niiden käsittelyä toissijaisena, jopa turhana. Tunteita saatetaan vähätellä, piilottaa tai puskea sivuun arjen suorittamisen tieltä. Tunnetaito-ohjaaja Päivi Koivumäki muistuttaa, että tunteiden vaikutus ei häviä, vaikka niitä ei huomioi tai niille ei anna tilaa, vaan tunne näkyy aina myös kehossa.

– Tunteet ovat aivojen, hermoston ja kehon yhteistyönä syntyviä reaktioita. Aina, kun tunne syntyy, sillä on fysiologinen vaste meidän kehossamme. Jos mietitään vaikka jännittämistä, silloin syke kohoaa, kädet lähtevät hikoamaan tai ääni saattaa väristä. Pelko taas saattaa näkyä sellaisena itsensä pienentämisenä ja ihan fyysisessä asennossa tai vireystaso voi olla todella ylivirittynyt ja olemme jatkuvasti valppaana, Koivumäki kertoo.

Tunteiden ja kehon yhteys sekä toimiminen tunteiden aiheuttamien reaktioiden kanssa onkin hyvinvoinnin kannalta merkittävä tekijä. Helppoa se ei kuitenkaan aina ole, sillä suomalaisten tunneperimä on juurtunut syvälle. Tunteiden ohittaminen on ollut sodanjälkeiselle sukupolvelle tapa suoriutua ja selviytyä, mutta sillä on ollut hintansa. Edelleen osa kokee tunteet heikkoutena, jota ei saisi näyttää eikä tuoda esille. Lopulta tunteet voivat kuitenkin kasaantua kehoon ja mieleen kuormituksena, jota ei jaksa enää kantaa. Koivumäki on kokenut saman myös itse.

Yhtäkkiä ymmärsinkin, että tunteet eivät olekaan mitään sellaista heikkoutta tai naisten höpinää, vaan ne ovatkin neurobiologiaa.

– Minulla oli takana pitkä työuupumus, kun löysin Tunnetaito-valmentaja -koulutuksen. Se mullisti maailmani ihan täysin. Siihen asti olin ajatellut, että tunteet ovat heikkous ja asia, joka pitää piilottaa, jota ei saa ilmaista. Yhtäkkiä ymmärsinkin, että tunteet eivät olekaan mitään sellaista heikkoutta tai naisten höpinää, vaan ne ovatkin neurobiologiaa, Koivumäki kertoo.

Koivumäki auttaa asiakkaita tunnetaidoissa yrityksensä Tunteella Tunne- ja hyvinvointivalmennuksen kautta. Erilaisten palvelujen avulla pyritään pysähtymään oman itsensä äärelle. Koivumäki painottaakin, ettei koskaan ole liian myöhäistä alkaa kuuntelemaan omia tunteita. Jokainen tunne kumpuaa yleensä tarpeesta ja sitä kautta tunteet toimivat viestinä itsellemme. Koivumäki kuvaa ilmiötä jäävuoren kautta. Se, mitä pinnalla näkyy, on todellakin vain jäävuoren huippu. Pinnan alla voi olla tunteita, joita on haastavampi kohdata ja niiden alta paljastuu tarpeita, jotka ovat jääneet täyttymättä. Mielihyvän tunteissa tarpeet ovat tulleet täytetyksi ja se herättää samalla tavalla tunteita, joista osa näkyy myös ulospäin.

– Vihainen käytös tai ärtymys voivat olla niitä tunteita, jotka näkyvät ulospäin, mutta siellä alla voikin olla vaikka häpeää, jota se viha tulee ikään kuin suojelemaan. Tarve voi taas olla kuulluksi tuleminen ja jos kokee tulleensa ohitetuksi, se voi herättää häpeän tunteen, Koivumäki selventää.

– Mitä isompi ja voimakkaampi tunne sitä suurempi viesti sillä on takana. Jos kokee esimerkiksi todella voimakasta kateutta, niin siellä alla voi ollakin aika isoja tarpeita, mitä itse itseltään on ohittanut. Kateus kertookin ennen kaikkea siitä, että on ohittanut omat tarpeensa ja toisella on jotakin mitä myös itse haluaisi. Sitä kautta oma tarve tulee vain esiin, Koivumäki lisää.

Mitä isompi ja voimakkaampi tunne sitä suurempi viesti sillä on takana. Jos kokee esimerkiksi todella voimakasta kateutta, niin siellä alla voi ollakin aika isoja tarpeita, mitä itse itseltään on ohittanut.

Omia tunteita ja niiden alla piileviä viestejä voi lähteä tunnustamaan ja tunnistamaan pienin askelin. Koivumäki nostaa esiin erityisesti kolme osa-aluetta: toiminta, hermosto sekä ajatukset. Liikkuminen voi olla monelle hyvin tuttu ja luonnollinen tapa käsitellä tunteita, mutta urheilun lisäksi tunteita voi lähteä purkamaan myös muulla toiminnalla kuten maalaamalla tai vaikkapa juttelemalla luotettavalle henkilölle. Hermostoon voimme vaikuttaa esimerkiksi hengityksen kautta, sillä rauhallinen hengitys viestii, että olemme turvassa. Näissä molemmissa osa-alueissa tunteiden purkaminen lähtee kehon kautta, mutta mielellä on myös suuri vaikutus.

– Emme voi ajattelemalla rauhoittaa itseämme, koska se on myös kehollinen reaktio. Pystymme kuitenkin omilla ajatuksillamme ylläpitämään ja ruokkimaan tunteita merkittävästi. Jo kun ajattelemme sitä huolta ja pelkoa, voimme saada pelkokeskuksemme hälyttämään ja sitä kautta reaktion myös kehossa, vaikka varsinaista hätää ei ole. Siksi kiinnittäisin huomiota siihen, ovatko omat ajatukset ylös nostavia vai alas painavia, Koivumäki toteaa.

– Nämähän eivät ole helppoja juttuja eivätkä muutokset tapahdu sormia napsauttamalla. Ohjaisin mieluummin kiinnittämään huomiota omiin ajatuksiin lempeästi eikä niin, että niistä lähtee itseään sättimään, Koivumäki muistuttaa.

Pimeänä talviaikana Koivumäki kehottaa kiinnittämään huomiota erityisesti siihen, että elämässä on asioita, jotka tuovat ilon tunnetta. Tässäkin tilanteessa ajatuksilla voi olla iso rooli. Jos pimeyden ja kylmyyden ajattelee automaattisesti rasitteina tai uhkina, keho ja mieli reagoivat näihin tulkintoihin. Näitä ajatuksia voi lähteä muovaamaan lempeästi myönteisempään suuntaan.

– Ensin tunnistan ja tunnustan sen tunteen itselleni. Sen jälkeen, kun olen kohdannut tunteen, alan pohtimaan miten paljon tämä voikin vaikuttaa hyvinvointiini ja löydänkö jotain hyvää myös talvikaudesta, Koivumäki opastaa.

Tunteet eivät ole vihollisia, vaan enemmänkin kompassi arjessa, kun uskallamme vain päästää irti niistä juurtuneista ajatusmalleista. Sen sijaan, että niitä tulisi välttää ne kertovatkin meille todella tärkeitä asioita. Tunteiden ja tunnetaitojen avulla voidaan suoraan vaikuttaa hyvinvointiin, Koivumäki summaa.