Saunan lämpö tuo hyvinvointia pimeään kauteen – ’’Haluaisin kannustaa ihmisiä saunomisessa ennen kaikkea kiireettömyyteen’’

Kalajaskan Hyvinvointia hämärään -juttusarjassa etsitään erilaisia tapoja fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin ylläpitoon, kun arki on hektistä ja pimeys vetää mielen matalaksi. Kun syksyn ja talven kylmyys ja pimeys koettelevat jaksamista, sauna tarjoaa luonnollisen keinon palautua ja vahvistaa hyvinvointia.

Saunan lämpö hivelee kehoa erityisesti kylminä pakkaspäivinä, mutta lämmittelyn lisäksi se toimii loistavasti kokonaisvaltaisena hyvinvoinnin lähteenä. Yrittäjä ja saunaterapeutti Elina Ängeslevä pyrkii työssään levittämään saunomisen ilosanomaa ja kannustaa ottamaan aikaa saunomiselle.

– Se, että viipyy minuutin saunassa ja minuutin suihkussa ei ole sellaista hyvinvointia lisäävää saunomista. Kun saunotaan rauhassa ja välillä käydään jäähyllä tai kylmässä suihkussa tai jopa kylmäaltaassa, se tuo hyvää oloa ja rauhoittaa. Se ei ole pelkästään kehon, vaan myös mielen puhdistamista, Ängeslevä muistuttaa.

Mielen ja kehon rentoutumisen lisäksi sauna tekee hyvää sekä fyysisesti että henkisesti. Lämpötilan nousu vilkastuttaa verenkiertoa ja auttaa lihaksia palautumaan rasituksesta. Tutkimusten mukaan säännöllinen saunominen voi alentaa verenpainetta, vähentää stressihormonien määrää ja tukea sydänterveyttä. Myös vaihtelevien talvikelien kurittama iho kiittää huolellista löylyttelijää.

– Talvella kasvoja saattaa kiristää tai kalsareita pois ottaessa oikein pölähtää, kun iho on niin kuiva. Saunassa kuollut ihokerros pehmenee ja, kun sitä vielä kuorii merisuolalla, pesusienellä tai kuorintahanskalla niin ihon saa puhdistettua kunnolla. Jo pelkkä hikoileminen työntää kehosta pois paljon ylimääräistä. Jalkapohjathan ovat hirveän hyvä paikka, mitä kautta saa puhdistettua kroppaa eli jalkakylvyt saunassa ovat myös todella hyviä, Ängeslevä vinkkaa.

Saunassa keho rentoutuu, mutta samalla mieli saa hengähdystauon arjen kiireestä – siksi se on yksi tehokkaimmista hyvinvoinnin keinoista erityisesti pimeänä vuodenaikana. Rauhoittuminen voi alkaa jo saunan lämmitysprosessissa. Usein erityisesti joulusaunan lämmitys alkaa puiden hakemisella lumen narskuessa kenkien alla ja pakkasen nipistellessä poskia. Saunaan kannetaan mahdollisesti vedet erikseen ja liekin loimuamista seurataan tarkasti luukun takaa. Tässä ollaan Ängeslevän mukaan perusasioiden äärellä, mikä maadoittaa, kun mihinkään ei ole kiire. Saunaterapeutille sauna on myös henkilökohtaisesti paras paikka palautumiseen.

Haluaisin kannustaa ihmisiä saunomisessa ennen kaikkea kiireettömyyteen, koska nykyään on niin paljon kiirettä ja aikatauluja.

– Minulla on kaksi vakio saunapäivää, joista en kauhean helpolla luovu enkä tingi. Jos sattuu, että olen reissussa tai koulutuksessa enkä pääse saunaan niin mulla on jotenkin tosi kuormittunut ja törkyinen olo. En tiedä mitä siellä päässä pyörii, mutta jotenkin se purkaa sitä kuormitusta kuluvan päivän ja viikon ajalta. Mieli on saunomisen jälkeen taas nollattu, kun saa oikeasti rauhassa luvan kanssa olla vain ja nauttia siitä lämmöstä, Ängeslevä kertoo.

Yhtä oikeaa tapaa tai tarkkoja mittareita saunomiselle ei voi kuitenkaan asettaa, vaan jokaisella on Ängeslevän mukaan omia henkilökohtaisia mieltymyksiä. Toisille täydellinen hetki syntyy hiljaisuudessa ja lempeissä löylyissä, kun taas toiset nauttivat taustalla soivasta musiikista. Lämpötilakin jakaa mielipiteitä. Osa viihtyy maltillisessa lämmössä, kun taas toiset hakevat kunnon kuumia löylyjä. Myös valaistus, tuoksut ja jopa juomat voivat kuulua saunailtaan.

– Haluaisin kannustaa ihmisiä saunomisessa ennen kaikkea kiireettömyyteen, koska nykyään on niin paljon kiirettä ja aikatauluja. Lisäksi olemme paljon puhelimella, tietokoneella tai television ääressä, joten sitä kiireettömyyttä ja rauhaa tarvitaan todella paljon. Ihmisten olisi myös hyvä kyetä laskeutumaan hiljaisuuteen, missä ei ole musiikkia, äänikirjoja tai muuta vastaavaa, vaan ollaan siellä saunassa niiden omien ajatusten kanssa, Ängeslevä toteaa.