Pikavipit – pienituloisten pelastus vai väylä ikuiseen velkavankeuteen?

Pikavippien tunteita herättävä tarina alkoi Suomessa vuonna 2005. Pikavippifirmojen kulta-aika oli vuosina 2010–2012, mutta ensimmäinen askel kohti nykyhetkeä nähtiin vuonna 2013 – silloin Suomen lainsäädäntöön saatiin korkokatto alle 2 000 euron pienlainoihin.

On sanomattakin selvää, että takavuosien pikavipit olivat laillisia “huijauksia”, joilla saatiin aikaan enemmän pahaa kuin hyvää. Jopa yli 10 000 %:n vuosikorot johtivat siihen, että Keskusrikospoliisi alkoi tutkimaan pikavippifirmoja koronkiskonnasta.

Homma meni viimeistään päälaelleen vuonna 2019, kun Suomeen saatiin ensimmäinen kunnollinen korkokatto kaikkiin kuluttajaluottoihin. Korkokattoa kiristettiin tilapäisesti pandemian aikana, mutta vuonna 2024 pikavippeihin ja muihin kuluttajaluottoihin laitettiin 15 %:n korkokatto (max. 20 % viitekoron kanssa).

Pikavippien historia Suomessa

Pikavipit levisivät kulovalkean tavoin Suomessa koko 2000-luvun alun ajan. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ylläpitämässä luotonantajarekisterissä oli suurimmillaan lähes 100 pikavippifirmaa vuonna 2012, mutta seuraavana vuonna tilanteet muuttuivat.

Kun alle 2 000 euron pikavippeihin määrättiin korkokatto vuonna 2013, moni pikavippifirma lopetti toimintansa kokonaan.

Esimerkiksi vuonna 2011 Suomessa myönnettiin yli 1,5 miljoonaa pikavippiä, mutta vuonna 2014 myönnettiin enää 410 000 uutta pikavippiä. Parissa vuodessa pikavippifirmojen määrä puolittui, mitä voitiin pitää askeleena kohti parempaa huomista.

Nykyään termi “pikavippi” voitaisiin unohtaa kokonaan, koska takavuosien kaltaisia isojen korkojen pikalainoja ei enää myönnetä. Kaikki vakuudettomat pienlainat ovat kulutusluottoja, joiden maksimikorko on 15 % + korkolain mukainen viitekorko.

Mihin pikavippejä yleensä haetaan?

Entisaikaan pikavippejä haettiin pääasiassa yleiseen kulutukseen, usein yöaikaan päihteiden vaikutuksen alaisena. Sen takia Suomessa ei saa nykyäänkään maksaa lainaa asiakkaalle klo 23–07 välisenä aikana.

Nykyään pienlainoja haetaan enemmänkin itselle tärkeisiin hankintoihin – esimerkiksi uusi tietokone, puhelin ja sähköpotkulauta ovat yleisiä hankintoja velkavivulla tai osamaksulla.

Lisäksi pikavippien yhdistäminen isommalla yhdistelylainalla on todella yleistä, koska sillä saadaan lähes aina kuukausittaista säästöä. Ei ole salaisuus, että useat pikavipit voivat tulla kalliiksi, joten yhdistelylainalla kuitataan kaikki pikkuvelat kerralla pois.

Lainsäädännön muutokset (useita)

Kuten jo sanottu, pikavippeihin on saatu paljon uusia sääntöjä ja lakeja viimeisen 10–15 vuoden aikana. Esimerkiksi pikavippi heti tilille ei ole lain puitteissa mahdollinen, mikäli pikavippiä hakee yöaikaan – rahat maksetaan aikaisintaan klo 7 aamulla.

Toinen tärkeä lakimuutos on, että vakuudeton pikavippi ei saa olla yli 15 %:n luottokorolla, eikä kuluja saa periä enempää kuin 150 euroa vuodessa.

Suomessa lainanmyöntäjien on noudatettava “hyvää luotonantotapaa”. Se tarkoittaa, ettei edes 1 000 euron pienlainaa saa maksaa, jos asiakas on ylivelkaantunut. Uuden lainan myöntäminen ei siis saa heikentää kuluttajan taloudellista asemaa tai maksukykyä.

Pikavipit vuonna 2025

Vuonna 2025 tilanne on isossa kuvassa hyvä. Olipa kyseessä kulutusluotto ajoneuvoon, luottokorttivelka lomamatkaan tai vaikkapa pikavippi yritykselle, valvotaan pankkeja sekä luottolaitoksia todella tarkkaan.

Lainoja myöntävät perinteiset pankit sekä ulkomaiset lainapalvelut, mutta Suomen lainsäädäntöä aina noudattaen. Ulkomaisia tahoja yleisesti valvoo rahoituslaitoksen kotimaan viranomaisen (esim. Finansinspektionen tai Finanstilsynet).

Mitään lainaa ei kannata ottaa turhaan. Jokainen laina – myös pikavippi – pitää maksaa takaisin korkojen ja kulujen kera. Nykyään pienlainat eivät yleensä johda entisajan velkakierteeseen, mutta jokaiselta edellytetään vastuullista toimintaa.

Pikavipit eivät ole pienituloisten pelastus, mutta joskus lyhytaikainen velkavipu voi auttaa tilapäisissä äkillisissä menoissa, kuten autoremontin maksamisessa.