Mielipiteet
Mielipidekirjoitus: ”Maatalous se on ollut, ja on edelleenkin varsinaista onnenkauppaa”
Timo Mehtälän ruoantuotannon tulevaisuutta käsittelevää kirjoitusta Kalajaskasta 14.2. aamutuimaan lueskellessa muljahti mieleen yhtä, jos toistakin. Viime vuosisadalta muistuu sanonta: ”Kauppa se on joka kannattaa, mutta maatalous on onnenkauppaa”. Tuonhan todistaa jo ruokakauppojen monenkirjavat ostobonukset, joiden perässä monet valitsevat kauppansa. Tosiasiassahan nuo annettavat bonukset ovat kaupan perimiä ylihintoja, joista kauppa muka hyvää hyvyyttään palauttaa osan asiakkaalle. Eipä sille kaupan kannattavuudelle enää muita todisteita tarvitse haeskella.
Maatalous – se on ollut, ja on edelleenkin varsinaista onnenkauppaa. Siinä alkutuottajan työpanoksen rahalliseen tulokseen vaikuttavat monet muutkin asiat kuin tuottajan ahkeruus. Sateet, kuivuusjaksot, hallat, tuholaiset, pölyttäjien puute ja monet muutkin tekijät vaikuttavat siihen kuinka paljon, ja minkä laatuista tavaraa maa antaa. Toinen juttu on se, että ennen uuden satokauden alkua (jo syksyllä) ostajatahot – jalostamot ja kauppa – määrittävät seuraavan kesän tuotannoille maksettavan hinnan. Jo ennen seuraavaa kesää ovat devalvaatiot, sodat jossain muussa maatalousmaassa, öljykriisit ja ulkoa tuotavien tuotantopanosten (lannoitteet, polttoaineet, ym.) hinnat nousseet huomattavastikin, mutta niitäpä ei sitten voikaan lisätä tuotteen hintaan takautuvasti, vaan ne pienentävät tuottajan palkkaa. Suurelta osaltaan on ruoan raaka-aineiden tuottamisen tulos tuurista kiinni. Tulotaso ei ole läheskään niin vakaa kuin palkkatyöläisellä.
Viime vuosisadan puolivälistä alkaen muutamat eduskunnassa olevat puolueet olivat sitä mieltä, ettei suomalaisten kannattaisi tuottaa ollenkaan ruokaa, kun maailmanmarkkinoilta on saatavana hyvin halpoja ylituotantoeriä. Niinpä heillä taisi olla eräällä vuosikymmenellä mottona – "Tapa talonpoika päivässä". Nyt Vihreät ovat kovasti puhuneet, että ilmastonsuojelun vuoksi maamme pelloista ainakin suurin osa täytyisi laittaa kasvamaan metsää hiiltä sitomaan. Heilläkin ainakin osaperusteena ulkomailta saatavissa oleva halpa ruoka. Toisaalta osa Vihreistä karsastaa tuonti tavaraa, kun se on geenimuunneltua.
Olisi mielenkiintoista nähdä- ja kuulla miten reagoisivat nämä maataloutta ja tuottajia parjaavat, jos kaikki maatilalliset siirtyisivät omavaraistalouteen. Tuottaisivat ruokaa vain omalle perheelle ja ostaisivat kaupasta vain suolaa, kahvia, teetä, mausteita ja rautanauloja.
Näitä aamuyöstä kahvitellessa pähkäili ruokaa tuottamaton.
Raimo Anttila
Ylivieska