Metsätilan sukupolvenvaihdos vai myynti ulkopuoliselle?

Metsä on toiminut suomalaisille sekä taloudellisena turvana että sielunmaisemana jo useiden sukupolvien ajan. Ennemmin tai myöhemmin jokaisen metsänomistajan eteen tulee kuitenkin tilanne, joka nostaa tunteet pintaan – mitä metsäomaisuudelle tapahtuu, kun omistaja ikääntyy?

Kylmä fakta on se, että suomalaisten metsänomistajien keski-ikä on tällä hetkellä reilusti yli 60-vuotta. Tämä tarkoittaa väistämättä sitä, että tuhannet metsätilat tulevat vaihtamaan omistajaa lähivuosina ja vaihtoehdot ovat yleensä joko perinnönjako tai metsätilan myynti ulkopuoliselle.

Romantiikka vs. Realismi

Ajatus metsän pitämisestä suvussa on kaunis, mutta nuorempien sukupolvien asuessa kaupungissa side metsäpalstaan on usein ohuempi kuin vanhemmilla. Kun välimatkaa kotitilan rajoille on satoja kilometrejä, metsästä tulee helposti "etäsuhde", joka perustuu enemmän velvollisuudentunteeseen kuin aitoon mielenkiintoon. Tämä on syytä ottaa vakavasti, sillä mikäli metsänhoitoon ei riitä aikaa tai osaamista, ei myöskään metsän arvo kasva optimaalisesti.

Metsän omistaminen jakamattomana kuolinpesänä vaatii päätöksenteossa yksimielisyyttä. Mikäli perijöitä on useita, haasteet kasvavat nopeasti: yksi osakas saattaa haluta realisoida puustoa taloutensa tueksi, kun taas toinen vastustaa hakkuita tunnesyistä. Ristiriitojen seurauksena metsä jää helposti hoitamatta, jolloin sen taloudellinen arvo ei kehity.

Toinen yleinen sudenkuoppa on metsän jakaminen “liian pieniin” osiin. Vaikka tasajako tuntuu reilulta, se voi olla metsätaloudellisesti tuhoisaa. Kun yhtenäinen metsätila pilkotaan pieniksi kaistaleiksi, metsänhoidon mittakaavaedut menetetään ja se voi laskea puusta saatavaa hintaa. Isot tilat ovat aina houkuttelevampia niin hoidon kuin hakkuidenkin näkövinkkelistä.

Todellinen realismi onkin sen myöntämistä, että joskus perinnön arvokkain muoto ei ole hehtaareja ja puustoa, vaan se taloudellinen turva, jonka metsän realisoiminen voi perillisille mahdollistaa.

Myynti ei ole ainoa vaihtoehto

Jos ajatus sukutilan myymisestä vieraalle tuntuu liian lopulliselta, mutta omat rahkeet eivät enää yksinkertaisesti riitä metsänhoitoon, niin löytyy myös kolmas vaihtoehto. Esimerkiksi Metsänhaltijan Yhteismetsä tarjoaa ratkaisun, jossa ”kumisaappaat vaihtuvat osakekirjaan”.

Yhteismetsäjärjestelyssä metsätilasi liitetään osaksi suurta, ammattilaisten hallinnoimaa metsäkokonaisuutta. Sinusta tulee puolestaan yhteismetsän osakas ja saat vastineeksi

osuuden, joka vastaa metsäsi arvoa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vastuu harvennuksista, myrskytuhoista ja veroilmoituksista siirtyy pois harteiltasi, mutta omistajuus ja tuotot säilyvät – jopa paranevat.

Koska yhteismetsät operoivat suurilla pinta-aloilla, ne neuvottelevat puukaupoissa aivan eri volyymilla kuin yksittäinen metsänomistaja. Kun metsänhoitotyöt kilpailutetaan suuressa mittakaavassa, myös kulurakenne kevenee.

Lopputuloksena on malli, jossa perinteinen metsänomistus muuttuu aidosti passiiviseksi, hyvin tuottavaksi metsäsijoittamiseksi.

Älä tee päätöksiä sokkona

Olipa lopullinen valinta sitten perinnönjako, metsätilan myynti tai yhteismetsään liittyminen, tärkeintä on olla tekemättä päätöksiä ilman ajantasaista tietoa. Pelkkien verotusarvojen tai vanhojen metsäsuunnitelmien tuijottaminen on vaarallista peliä, joka voi johtaa pahimmillaan kymmenien tuhansien eurojen tappioon kaupantekohetkellä.

Oikean arvon määrittäminen kannattaa tehdä aina ammattilaisen – esimerkiksi Omalla Maalla LKV avulla. Kun ammattimainen metsäinsinööri arvioi metsäsi, hän ei katso sitä Google Mapsista, vaan hyödyntää paikallistuntemusta ja markkinoiden tarkinta dataa viimeisten vuosien aikana toteutuneista kaupoista.

Ota yhteyttä Omalla Maalla LKV:hen ja tilaa asiantuntijan tekemä ilmainen arvio metsätilastasi.