Paikallisuutiset

"Isäkään ei osaa viroa niin hyvin kuin me" – Kalajokiset Mia, Oliver, Karoliina ja Sofia Vihelä puhuvat kotona suomea ja viroa

Tere, kõik lapsed! Kuidas läheb?

Tiedätkö mitä nämä lauseet tarkoittavat? Ne ovat viroa ja tarkoittavat suomeksi: "Hei, kaikki lapset! Mitä teille kuuluu?"

Kalajoella asuvat Mia, Oliver, Karoliina ja Sofia ovat puhuneet viroa pienestä pitäen. Heidän äitinsäMaiki Vihelä on Virosta kotoisin, ja hän on opettanut kielen lapsilleen.

– Ei minulle tullut mieleenkään jättää viron kieltä pois. On luontevaa puhua omille lapsille omaa kieltä, Maiki kertoo.

Itse asiassa lapset oppivat puhumaan aiemmin viroa kuin suomea. Koska Maiki-äiti oli lasten kanssa kotona ja suomea puhuva Mika-isä töissä, saivat lapset pienenä kuulla enemmän viroa.

Vihelöiden kotona kaksikielisyys on tavallinen osa arkea. Kotona puhutaan enimmäkseen sekakieltä: Maiki puhuu viroa, Mika suomea ja lapset keskenään molempia kieliä.

– Onneksi kielet ovat niin lähellä toisiaan, että kaikki ymmärtävät aina mistä puhutaan, Maiki naurahtaa.

Hänen mukaansa suomen kieli muistuttaa viron vanhaa murretta. Siksi virolaisen on usein helpompi oppia suomea kuin suomalaisen viroa.

– Siksi iskäkään ei osaa viroa niin hyvin kuin me, Karoliina toteaa.

Lapset puhuvat, kirjoittavat, ajattelevat ja näkevät unia molemmilla kielillä. Karoliinan mielestä suomeksi on helpompi ajatella, ja unien kieli vaihtuu sen mukaan, missä maassa niitä nähdään: kun perhe vierailee Virossa, unissakin puhutaan viroa.

– Ja välillä lapset eivät osaa kumpaakaan kieltä. Näin käy varsinkin silloin, jos jotakin pitäisi tehdä, Maiki nauraa.

Koska suomi ja viro ovat sukulaiskieliä, ne muistuttavat toisiaan. Oliver ei osaa sanoa, millä tavalla kielet eroavat toisistaan, mutta isosiskot osaavat luetella muutamia sanoja, jotka tarkoittavat samaa asiaa sekä suomeksi että viroksi. Sellaisia sanoja ovat esimerkiksi auto, on ja ei. Numerotkin muistuttavat hyvin paljon toisiaan.

– Kielissä on paljon sanoja, jotka erottaa vain pari kirjainta. Ja sitten on samoja sanoja, jotka tarkoittavat eri kielillä aivan eri asiaa, Maiki kertoo.

Lasten lempisana viroksi on selvä. Se on emme, joka tarkoittaa suomeksi äitiä.

Kaksikielisyydessä on sekä hyviä että huonoja puolia. Joskus kielet menevät sekaisin keskenään, mutta toisaalta uusia kieliä on helpompi opetella.

– Osaan jo suomea, viroa, englantia ja ruotsia, Sofia kertoo.

Pian kaksivuotias Mia puhuu enimmäkseen suomea, ja viisivuotiaalle Oliverille riittää kuulema se, että hän osaa viroa ja suomea. Karoliina taas on ehtinyt opetella koulussa vähän englantia.

– Ja osaan puhua myös siansaksaa, hän toteaa nauraen.

Mutta miten sanotaan hei hei viroksi?

– Tsau tsau, lapset huudahtavat.