Ammattilaisen avulla kohti parempaa hyvinvointia
Kalajaskan Hyvinvointia hämärään -juttusarjassa etsitään erilaisia tapoja fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin ylläpitoon, kun arki on hektistä ja pimeys vetää mielen matalaksi. Moni kamppailee hyvinvointinsa kanssa hiljaa ja yksin, vaikka tuki olisi helposti saatavilla.
Arjen kiireessä voi tuntua helpommalta lykätä omasta hyvinvoinnista huolehtimista myöhemmäksi tai ajatella, että pitäisi ensin “saada itseään niskasta kiinni’’. Personal trainerin palkkaaminen voi kuitenkin olla juuri se käytännön ratkaisu, joka katkaisee yksin puurtamisen kierteen. Ammattilaisen tehtävä ei ole tuomita tai osoittaa puutteita, vaan tarjota selkeä suunta ja konkreettisia askelia, joita on helpompi noudattaa yhdessä. Tuen hakeminen ei ole heikkoutta — päinvastoin. Se on osoitus siitä, että hyvinvointi otetaan tosissaan ja siihen ollaan valmiita panostamaan ennen kuin kiire, kuormitus tai epävarmuus kasvaa liian suureksi.
– Personal trainer on sellainen henkilö, joka on kokonaisvaltaisesti tukena, jos haluaa tehdä esimerkiksi elämäntapamuutoksen tai kehittyä treeneissä. Yleensä siihen kokonaisuuteen sisältyy, että puhutaan laajemmin elämäntilanteesta ja elämäntavoista ja sen pohjalta lähdetään sitten rakentamaan treenejä ja ruokavaliota ja tekemään muutoksia, jotta päästäisiin tavoitteisiin, toteaa personal trainer ja kuntosaliyrittäjä Johanna Hautajoki.
Kukaan ei elä sellaisessa tyhjiössä ja voi yhtäkkiä alkaa vain treenaamaan ja syömään paremmin.
Hautajoki korostaa, että asiakkaan elämäntilanteen ymmärtäminen on avainasemassa, jotta voidaan lähteä asettamaan realistisia tavoitteita. Uusia tapoja sovitetaan kunkin omaan arkeen sopiviksi eikä Hautajoki odota asiakkailtaan täydellisyyttä, vaan kirkkain tavoite on tehdä kestäviä muutoksia.
– Kukaan ei elä sellaisessa tyhjiössä ja voi yhtäkkiä alkaa vain treenaamaan ja syömään paremmin. Se ei ole niin yksinkertaista. Täytyy ottaa huomioon koko elämäntilanne ja kaikki kuormitus ja stressi, mitä elämässä on sillä hetkellä. Voi olla, että on sopiva hetki elämässä panostaa kehittymiseen, kun muuta kuormitusta ei ole tai sitten kannattaa ottaa matalampia tavoitteita, jos elämässä on jo muutenkin paljon kuormitusta, Hautajoki muistuttaa.
Alkukartoituksen pohjalta valmentaja suunnittelee treenit, opastaa liikkeiden oikeaan tekniikkaan ja pitää huolen, että asiakas etenee turvallisesti ja järkevästi. Mutta yhtä tärkeää kuin fyysinen harjoittelu on se, mitä tapahtuu asiakkaan pään sisällä: PT kannustaa, haastaa ja auttaa löytämään oman motivaation uudelleen. Monelle tämä on se ratkaiseva tekijä, joka muuttaa satunnaisen liikkumisen pysyväksi tavaksi.
– Vaikka valmennuksessa käydään läpi treenijuttuja ja ruokavaliota, niin usein se on myös syvällisempää. Pinnalle saattaa nousta usein muitakin elämään liittyviä haasteita ja ongelmia. Se on aika kokonaisvaltaista hyvinvoinnin kehittämistä, vaikka emme psykologeja olekaan eikä ole tarkoitus ollakaan. Usein alkaa löytymään syvempiäkin syitä sille, ettei saa liikuttua, jolloin asiakas joutuu käymään läpi myös niitä sen muutosprosessin ja valmennuksen aikana, Hautajoki kertoo.
– Uskon, että tavoitteiden ylläpitäminen on myös helpompaa, kun on se pieni, positiivinen paine sieltä ulkopuolelta ja joku seuraa kehitystä tavoitteiden mukaan. Lisäksi treeniohjelmaa päivitetään aina tarpeen mukaan ja, jos syömiset jotenkin sakkaavat niin lähdetään miettimään, mitä voisi lähteä realistisesti pieninä palasina muuttamaan. Ei yritetäkään muuttaa kaikkea kerralla, vaan se on jatkuva prosessi, Hautajoki lisää.
Vaikka valmennuksessa käydään läpi treenijuttuja ja ruokavaliota, niin usein se on myös syvällisempää.
Talvella arjen rytmi muuttuu helposti: pimeys väsyttää, kylmyys jarruttaa ulkoilua ja energiatasot heilahtelevat. Hautajoki muistuttaakin, että perusasioiden merkitys korostuu talvikuukausina. Talvella tulisi kiinnittää erityisesti huomiota palautumiseen sekä riittävän ravinnon saantiin. Moni Hautajoen asiakkaista on yllättynyt, kun ruokamääriä onkin kasvatettu, vaikka tavoitteena olisi pudottaa painoa. Liikkuminen taas tuo hyvänolonhormoneja, joita talvella usein kipeästi kaivataan.
– Talvella usein joutuu puskemaan itseään vähän enemmän, mutta silloin on hyvä muistuttaa itselle, että miksi sitä muutosta haluaa. Jos jatkaa samalla tavalla kuin ennenkin, ei myöskään tapahdu muutosta. Pienilläkin liikuntahetkillä pääsee kohti toivottua muutosta. Aina ei tarvitse liikkua kahta tuntia päivässä tai seitsemänä päivänä viikossa, Hautajoki painottaa.
– Usein se oma olotila arvioidaan, kun ollaan siellä sohvanpohjalla vähän väsyneenä ja silloinhan se tuntuu siltä, että ei tästä tule mitään. Sitten, kun pääsee salille ja tekee alkulämmittelyt niin se väsymys saattaa jopa unohtua. Yleensä kannattaa arvioida vasta siellä salilla, kannattaako tänään treenata vai ei. Samalla, kun liikkuu, oppii tuntemaan myös oman kroppansa paremmin ja tunnistamaan kaipaako se lepoa vai treeniä, Hautajoki lisää.
Talvella usein joutuu puskemaan itseään vähän enemmän, mutta silloin on hyvä muistuttaa itselle, että miksi sitä muutosta haluaa. Jos jatkaa samalla tavalla kuin ennenkin, ei myöskään tapahdu muutosta.
Onnistumisen kannalta pienetkin arjen valinnat merkitsevät paljon.
– Moni ajattelee, että terveellisesti eläminen on kauhean vaikeaa, mutta oikeasti niillä pienillä asioilla saa tosi paljon jo aikaan ja moni on myös vähän liian armoton itselleen. Rentoudella ja joustavuudella pääsee yleensä paljon pidemmälle ja siihen pyrin myös itse valmennuksessa, Hautajoki summaa.
Personal trainerin vinkit talvikauden hyvinvointiin:
1. Pienikin liikuntahetki tuo hyötyjä.
Lisää arkeen ensin vaikka vartin kävelyitä, sillä säännöllinen liike piristää ja tukee jaksamista.
2. Laita ensimmäisenä aamupala kuntoon.
Riittävä proteiini- ja energiamäärä heti aamulla tukee koko loppupäivän syömisiä ja vireyttä.
3. Pidä päivärytmi säännöllisenä.
Talvella luonnonvaloa on vähän, joten säännölliset ateriat ja uniajat tukevat kehon luonnollista hormonitoimintaa.