perjantai 5.3.2021 | 03:26
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Mielipide

Oiva Luhtasela kirjoittaa lukijoiden palstalla raakusta: Kärsämäen jokihelmisimpukka tunnettiin kansainvälisesti

La 9.1.2021 klo 19:00

Olet lukenut 1/5 ilmaista artikkelia.

Finlandia-palkinnon voittaja, kirjailija Anni Kytömäki tuo palkintoromaanissaan esille luonnonsuojelun kauniilla tavalla. Kirjan "eläinpäähenkilö" on Margarita, joka on jokihelmisimpukan eli arkikielellä raakun latinalainen nimi.

Se toi mieleeni omat toimittajakokemukseni raakusta. Kärsämäen, etenkin Venetpalon kylän kosket ja suvanteet Pyhäjoessa, tunnettiin jokihelmisimpukoistaan kansainvälisesti. Kotiseutuopetuksen puutteista johtuen asia lienee harvojen nykynuorten tiedossa.

Raakku on ainoita eläimiä, jotka selvisivät viimeisestä jääkaudesta paremmin kuin monet eläimet. Se on nilviäinen, joka elää nuoruutensa lohikalan nivelissä. Niitä on nyt vain harvoissa jokivesissä, koska eläin edellyttää, että jokivesi on puhdasta ja hapekasta sekä että lohikalojakin on joessa.

Pyhäjoesta eläin on hävinnyt sitä myötä, kun toisaalta maita on kuivattu viljelykuntoon. Humus vei raakut. Venetpalon raakut on historiaa, kiinnostavaa sellaista.

Jokihelmisimpukoista tiedettiin jo silloin, kun jokilaaksomme tulivat yleisesti asutuksi. Ne tunnettiin jo 1500–1600-luvuilla. Kuningas Kustaa Vaasa kuuli niistä ja määräsi ne valtion omaisuudeksi. Pyytäjille luvattiin vapautus sotaväenotosta. Kuitenkin pyynti tyrehtyi siihen. Vienankarjalaiset laukkuryssät näkivät raakut ansioksi ja pyydystivät niitä Pyhäjoesta 1800-luvulla ja myivät rihkaman mukana hyvillä hinnoilla.

Simpukan kasvattama helmi on kultaakin kalliimpi. Helmeä pidetään ikuisuuden ja jalostavan kärsimyksen symbolina, Raamatussakin mainittuna. Raakku kehittää vuosikymmenissä hiertävästä kivensirusta kuorensa sisällä helmen. Aikaa siihen kului, mutta ei kiirettä, sillä simpukka elää satoja vuosia. Korkein mitattu ikä on 208 vuotta.

Venetpalolainen Aukusti Niemelä sai parhaasta helmestä 1920-luvulla 2 500 markkaa, jolla olisi ostanut kunnon maatalon. Hän kehitti jätteistä putken, mikä esti veden heijastumat ja näytti lautalla aukosta vatsallaan makaavalle pyytäjälle hyvin joenpohjan ja erotti tummanruskean kovakuorisen nilviäisen.

Nuoret raakut Aukusti heitti jokeen kasvamaan. Hän nosti joesta kertomansa mukaan 100 000 raakkua ja sai niistä 250 helmeä.

Kun jokihelmisimpukka Suomessa rauhoitettiin 1955, kalasti Niemelä raakkuja tiedemiehille. Ne lähetettiin tutkijoille pirtulla täytetyssä purkissa. Kun Pyhäjoen yläjuoksulla jokiluusuaa ja Pyhäjärveä "kunnostettiin", siirrätti lisensiaatti Ilmari Valovirta sieltä simpukoita Kärsämäelle. Vuonna 1988 oli joki Kärsämäellä niin saastunut, ettei Maailman luonnonsäätiön mukaan siirtoja Kärsämäelle kannattanut tehdä. Pohjoismaiden suurin raakku on nostettu Pyhäjoen Kanasenniemestä 1988.

Kiitos Anni Kytömäki, kun toit kaunokirjailijana jokihelmisimpukan taas julkisuuteen tiedoksi ja samalla tuomitsit avohakkuut metsän eliöstöjä hävittävinä menneisyyteen kuuluviksi.

Oiva Luhtasela

Ylivieska

Lähteet: Anni Kytömäki ja Venetpalon kyläkirja Veneet palo, airot jäi, 1994.

#