lauantai 28.11.2020 | 12:20
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Sievin Kiurunkankaan kaivauksilla käy kova tohina – Löytöjä tehty puolessatoista viikossa yli 700 – Vanhimmat jopa 5000 vuoden takaa

Hanna Soini
Ti 25.8.2020 klo 16:00 | päivitetty ti 16:03

Olet lukenut 1/5 ilmaista artikkelia.

Sievin Kiurunkankaan arkeologiset kaivaukset ovat kovaa vauhtia käynnissä.

Löytöjä on tehty viimeisessä puolessatoista viikossa yli 700. Suurin osa niistä on palaneita kalanluun sekä kvartsin murusia, kuten viime vuodenkin kaivauksissa. Paikalta on löytynyt myös kvartsiesineitä, kuten kaapimia, joilla on voitu työstää esimerkiksi nahkaa. Lisäksi on löytynyt muun muassa metalliesineiden kappaleita, pronssipellin palasia, luultavasti varhaismetallikaudelta peräisin olevia keramiikan palasia sekä punamultaa, jota on voitu käyttää väriaineena.

– Löydöt vahvistavat aikaisempaa käsitystä siitä, että tässä on ollut toimintaa pitkällä aikavälillä. Se tekee tästä paikasta todella mielenkiintoisen mutta vaikeasti tulkittavan kohteen, kaivausten johtaja Mirette Modarress Julin sanoo.

Kiurunkankaalla on ollut laaja kivi- ja rautakautinen asuin- ja työskentelypaikka. Kaivaukset aloitettiin viime vuonna, koska metallinetsijät löysivät toissavuonna paikalta harvinaislaatuisen pronssisen lintukorun ja muita löytöjä.

Arkeologian opiskelijat Aino Hepoaho ja Jarno Nurmi ovat löytäneet paikalta paljon kvartsi-iskosta ja palanutta luuta.
Hanna Soini

Vanhimmat kivikautiset löydöt voivat olla jopa 5000 vuoden takaa, mutta niitä on vaikea ajoittaa tarkasti. Varhaisimmat löydöt ovat myöhäisrautakaudelta 1300-luvulta.

Viime vuoden löytöjen perusteella heräsi epäilys, että paikalla olisi saattanut olla sepän asuinsija tai työskentelypaikka. Nyt lisää siihen viittaavaa aineistoa ei kuitenkaan ole löytynyt.

Viime vuonna kaivauksia johtanut Ville Hakamäki arvelee tänä kesä valmistuneessa kaivausraportissaan, että kaivauspaikalla ja sen vieressä kehämäisessä muodostelmassa nököttävät kivet saattavat olla näkyvä merkki paikalla olleesta muinaisesti asuinsijasta.

Kaivausten edetessä toivotaan löytyvän lisää tietoa siinä asuneiden ihmisten elämänmenosta. Paikka on merkittävä, koska Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalta ei entuudestaan tunneta vastaavia laajoja ja pitkäaikaisia asuinpaikkoja.

Kaivauskohta on edelleen sama kuin edellisvuonna. Nyt kaivaukset ovat vain jatkuneet syvempiin maakerroksiin, noin 15–20 senttimetrin syvyyteen.

– Löytöjä tulee vieläkin aika tavalla. Niitä voi olla syvemmälläkin, mutta on tavallista, että esihistorialliset esineet ovat aika pinnassa.

Asutusta on ollut kaivauspaikkaa huomattavasti laajemmalla alueella. Kaivauspaikan läheltä on viime vuonna löytynyt muun muassa kivikautinen asuinpainanne ja lähimaastoon tehdyistä pienistä koeruuduista lähes kaikista on myös tehty löytöjä. Kaivauksia ei kuitenkaan ehditä laajentaa suuremmalle alueelle.

Kaivaukset etenevät viiden senttimetrin kerroksissa.
Hanna Soini

Kaivauksia suorittavat pääasiassa Oulun yliopiston arkeologian opiskelijat osana opintojaan. Myös joitain vapaaehtoisia kaivajia on tullut paikalle lähikunnista. He ovat suorittaneet viime vuonna kansalaisopiston kurssin aiheesta. Tänä vuonna sitä ei järjestetty koronatilanteen vuoksi. Myös kaivajia on koronan vastaisena varotoimena vähemmän paikalla kuin viime vuonna.

Kaivauksia saa vapaasti käydä katsomassa. Viimeinen yleisöopastus järjestetään huomenna keskiviikkona. Modarress Julin ja kaivauksilla mukana oleva historiantutkija, Anne Ruuttula-Vasari, kertovat, että kaivaukset ovat herättäneet tänä vuonna yllättävän paljon kiinnostusta ja niitä on käyty katsomassa monista lähikunnista.

Kaivaukset alkoivat viime viikon maanantaina ja päättyvät ensi perjantaina.Vielä ei ole tietoa, jatkuvatko ne ensi vuonna.

– Jos tutkijat hakevat rahoitusta jatkotutkimukseen ja se myönnetään, kaivaukset voivat jatkua. Vielä en voi sanoa, jatkuvatko opetuskaivaukset ensi vuonna täällä vai jossain muualla.

Kiurunkangas on rauhoitettu muinaisjäännösalue, eikä siellä saa käydä kaivelemassa ilman erillistä lupaa.

Kiurunkankaan muinaisjäännös

Laaja kivi- ja rautakautinen asuin- ja työskentelypaikka

Sijaitsee kuivatun Evijärven niemessä

Löytöjä mahdollisesti jopa 5000 vuoden takaa kivikaudelta aina myöhäisrautakaudelle 1300-luvulle

Löydöt palanutta kalanluuta, kvartsi-iskosta, keramiikan ja metalliesineiden palasia, kirveenpäitä, rautakuonaa, heittokeihään katkelma, tulisija, punamultaa, mahdollisesti raudanvalmistuksessa käytetyn upokkaan kappaleita sekä uniikki lintukoru

Paikka on merkittävä, koska näin pohjoisesta vastaavaa vanhaa pitkäaikaista asutusta ei tunneta

Osa paikasta tuhoutunut soranoton myötä

Kaivaukset alkoivat viime vuonna metallinetsijöiden toissavuotisten löytöjen perusteella

Vielä ei tietoa, jatkuvatko kaivaukset tulevaisuudessa

#