Viihde

Moottoripyöräilevä kirkkoherra palasi Oulaisiin – Matti Hirvilammi näkee yhtäläisyyksiä Lapissa ja Afrikassa

Oulaisten seurakunnan kirkkoherraMatti Hirvilammi on palannut kahdesta vuodesta kolmeksi venähtäneeltä virkavapaaltaan takaisin. Tuona aikana hän hoiti Muonion ja Enontekiön seurakuntien yhteistä kirkkoherran virkaa sekä talouspäällikön tehtäviä.

Kolmen vuoden aikana ehti tapahtua paljon niin työssä kuin henkilökohtaisessa elämässäkin. Kahteen lappilaisseurakuntaan Hirvilammi vei monia Oulaisista tuttuja asioita. Näitä olivat muun muassa sähköiset kalenterit, kehityskeskustelut ja työsuojeluasiat.

Rakennuksistakin vastuussa olleen vt. kirkkoherran aikana uusittiin äänentoistoa kirkkoon ja laitettiin alulle myös uuden seurakuntakodin rakentamishankkeet molempiin seurakuntiin. Vanhat kosteusongelmista kärsineet rakennukset ovat nyt menossa purkuun.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Lappilaisseurakuntien kirkkovaltuustot tekivät tuomiokapitulille esityksen seurakuntayhtymäselvityksen tekemisestä. Näillä näkymin Tunturi-Lapin seurakuntayhtymän perustamista ovat lähdössä selvittämään Enontekiö, Muonio ja Kittilä. Kolarilla on jo olemassa olevaa yhteistyötä etelän suuntaan.

– Koska olin virassa pidempään, minulla oli mahdollisuus lähteä kehittämän asioita yhdessä työntekijöiden ja luottamushenkilöiden kanssa ihan eri tavalla kuin viransijaisilla, joita viimeisen kahdeksan vuoden aikana oli ollut kaikkiaan kymmenen, Matti Hirvilammi toteaa.

Henkilökohtaisessa elämässä yksi kohokohta ajoittuu Muoniossa asumisen alkuvuosiin, kun Matti ja Ruut Hirvilammi veivät aikuistuvat lapsensa matkalle heidän lapsuuden kotimaisemiin Etiopiaan.

Pitkät lennot, valvominen ja matkan rasitus olivat koitua Matti Hirvilammin kohtaloksi. Hän sai pian matkan jälkeen keuhkoveritulpan.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Tunsin hengästyväni kovasti, kun tulin kotiin Käsivarren Mieslaulajien harjoituksista. Lähdin käymään terveyskeskuksessa, missä oireet tunnistettiin, heti aloitettiin verenohennus ja minut lähetettiin Lapin keskussairaalaan Rovaniemelle, Hirvilammi kertaa parin vuoden takaisia tapahtumia.

Tieto virkavapaalla olevan kirkkoherran sairastumisesta oli kuultu Oulaisissakin, mutta kuten juoruilla on tapana, sai tämänkin tapaus siivet ja lähti lentoon ihmisten puheissa.

– Vaimon sukulaiselle oli menty jo ottamaan osaa kuolemastani aiheutuvaan suruun, Matti Hirvilammi hymyilee virkapöytänsä takana ja jatkaa:

– Tuolloin ajattelin, että laitan lehteen ilmoituksen kirjailija Mark Twainin sanoin, että huhut kuolemastani ovat vahvasti liioiteltuja.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Lapin tuliaisina Matti Hirvilammi haluaa tuoda Oulaisiin suuripiirteisyyttä ja rauhallista suhtautumista asioihin.

– Selvitään niillä pelimerkeillä, joita on käytössä. Elämä ei lopu siihen, jos seurakunnan taloustilanne on haastava, hän sanoo kokemuksesta.

Tiivis yhteisöllisyys, toisista välittäminen, huolehtiminen, tervehtiminen ja yleensäkin yhteen hiileen puhaltaminen ovat asioita, joita Hirvilammi arvostaa lappilaisissa.

– Met tehemä yhesä oli muutakin kuin juhlavuoden teema. Seurakunta ja kunta sekä muut toimijat tekevät siellä runsaasti yhteistyötä, hän sanoo.

Hirvilammi kuvaa lappilaisia "sinnikoiksi", jotka ovat tottuneet kestämään:

– Ihminen elää luonnon ehdoilla. Siksi yhteys ihmisen ja luonnon välillä on siellä mielestäni vahvempi kuin muualla Suomessa.

Saamelaisten epätasa-arvoinen kohtelu ja ennakkoluulot heitä kohtaan surettavat Matti Hirvilammia.

– Ystävystyin monen saamelaisen kanssa ja kuulin todella ikäviä tarinoita siitä, miten heitä on kohdeltu ja kohdellaan. Heidän kulttuuriaan ja identiteettiä raastetaan edelleen. Stereotypiat elävät myös taikauskosta, jota on, mutta todellisuudessa suomalaisten keskuudessa sitä on enemmän, hän sanoo.

Hirvilammi on kiitollinen Oulun hiippakunnan emeritus piispa Samuel Salmelle, joka pyysi anteeksi saamelaisten kohtelua kirkon osalta.

– Suomen valtiolla anteeksipyyntö on vielä tekemättä.

Raamatun käännöksen valmistumisesta saamen kielelle vuosi sitten, Matti Hirvilammi on myös hyvillään. Edellinen käännös oli vuodelta 1895.

Afrikan ja Lapin sekä niissä asuvien ihmisten välillä Matti Hirvilammi näkee yhtäläisyyksiä. Saamelaisia ja joitakin afrikkalaisia etnisiä ryhmiä kohdellaan yhtä huonosti ja epätasa-arvoisesti. Molemmissa myös työmatkat ovat pitkät ja joskus vaikeakulkuisetkin, mutta maisemat henkeäsalpaavan kauniit.

– Niin Afrikan sademetsissä kuin Lapin tuntureilla mietin, että tästä minulle vielä maksetaan!

Lapissa jopa neljän sadan kilometrin työmatkoilla Matti Hirvilammi kertoo miettineensä seuraavaa työtehtävää tai pohtineensa asioita yleensäkin.

Työauton mittariin kertyi kolmen vuoden aikana yli 160 000 kilometriä, vaikka ensimmäisen kesän vt. kirkkoherra huristelikin kaikki työmatkansa moottoripyörällä.

– Auto oli vaimolla Oulaisissa. Minulla oli Muoniossa vain moottori- ja polkupyörä, hän muistaa.

Matti Hirvilammi sanoo palaavansa hyvillä mielin Oulaisten seurakunnan kirkkoherran virkaan, vaikka kaipuu Lappiin jäi ja sieltä oli haikea lähteä.

– Paljon saatiin asioita eteenpäin, mutta paljon jäi tekemättä, hän sanoo.

Kaipuuta Hirvilammi lievitää jo tänä kesänä käymällä Lapissa. Elokuun Muonion reissulle ovat tiedossa sekä kuopuksen ylioppilasjuhlat että motoristikirkko, jonka perinteen Matti Hirvilammi aloitti.

– Samalle reissulle ajoitetaan myös kaksi kastetta, jotka ehdottomasti vielä haluan hoitaa, hän sanoo.

Matti Hirvilammin suosiosta Oulaisten kirkkoherrana kertoo jotain se, että kolmen vuoden aikana hänen luonaan kävi kolme oulaistelaista pariskuntaa vihittävänä sekä muuten vierailulla.

FAKTA

Matti Hirvilammi

Palasi kolmen vuoden virkavapaalta Oulaisten seurakunnan kirkkoherran virkaan heinäkuun alusta.

Toimi virkavapauden aikana Muonion ja Enontekiön seurakuntien yhteisenä kirkkoherrana ja talouspäällikkönä.

Syntyi Tansaniassa.

Eli lapsena ja nuorena Tansanian lisäksi Etiopiassa yhteensä 10 vuotta.

Valmistui 1989 teologiksi Åbo Akademista Turusta.

Ensimmäinen virka oli Pellon seurakunnan pastorina 1989–1991, minkä jälkeen lähti perheensä kanssa lähetystyöhön Etiopiaan lähes seitsemäksi vuodeksi.

Valittiin Oulaisten seurakunnan kirkkoherraksi vuonna 2004, mutta hoiti virkaa sijaisena vuoden 2000 lokakuusta alkaen.

Perheeseen kuuluvat puoliso Ruut sekä neljä aikuista lasta.

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä