Paikallisuutiset

Ylivieskan Niemelänkylällä draamaa, ravia ja kädentaitajia – Kylä joen kahta puolta kasvaa ja laajenee

Niemelänkylä sijaitsee noin viiden kilometrin päässä Ylivieskan keskustasta länteen Kalajoen molemmin puolin.

Kalajoki virtaa keskellä Niemelänkylää.
Kalajoki virtaa keskellä Niemelänkylää. Kuva: Tuovi Pulkkanen

Toukokuun puolessa välissä Niemelänkylän peltoaukioilla on useimmiten peltotyöt täydessä vauhdissa. Nyt traktoreita näkyy vain harvakseltaan, ilma on kylmä ja sade tulee vuorotellen vetenä ja lumena. Kesä antaa vielä odottaa itseään.

Niemelänkylän laajoilla peltoaukeilla ovat kylmästä keväästä huolimatta käynnissä peltotyöt.
Niemelänkylän laajoilla peltoaukeilla ovat kylmästä keväästä huolimatta käynnissä peltotyöt. Kuva: Tuovi Pulkkanen

Hiljainen on kylätie ollut tänä keväänä muutenkin, mutta nyt hetkeksi avautuneet koulut ovat lisänneet liikennettä. Kylällä on kaksi omaa koulua, Niemelän ja Rannan koulut.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Rannan koulu on Niemelänkylän kouluista toinen.
Rannan koulu on Niemelänkylän kouluista toinen. Kuva: Tuovi Pulkkanen

Niemelän koululla käy tavallisesti kuhina myös kesäaikaan, kun samassa pihapiirissä oleva kesäteatteri aloittaa esityksensä.

Niemelän koulun pihapiirissä on kyläpuisto ja kesäteatteri.
Niemelän koulun pihapiirissä on kyläpuisto ja kesäteatteri. Kuva: Tuovi Pulkkanen

Tänä kesänä esityksiä ei poikkeusolojen takia tule. Kesäteatterin uudella katsomolla olisi ollut tänä kesänä kymmenvuotisjuhlavuosi, mutta näyttelemisen historia kylällä yltää paljon kauemmas.Timo Takalo on Niemelänkylän Kylänäyttelijät ry:n perustajajäsen. Hänen vaimonsaJohanna nauraa olleensa mukana vasta pari vuosikymmentä.

– Olemme usein ajatelleet, että välikesä mahdollistaisi kiertelemisen kesällä muiden paikkakuntien teattereissa, joihin emme koskaan pääse. Nyt on aikaa, mutta suurimmalla teattereista osalla esityksiä ei ole. Niillä, jotka ovat harjoitelleet esityksen, näytökset siirtyvät syksyyn ja sisätiloihin. Vielä ei tiedä, kuinka isot vieroitusoireet tämä kesä vielä eteen tuo. Tekemistä varmasti löytyy, mutta kaipuu harjoitteluun ja esityksiin on kova, Takalot sanovat.

Johanna ja Timo Takalo ovat Niemelän kylänäyttelijöiden aktiiveja. Timo kuuluu perustajajäseniin.
Johanna ja Timo Takalo ovat Niemelän kylänäyttelijöiden aktiiveja. Timo kuuluu perustajajäseniin. Kuva: Tuovi Pulkkanen

Koulu on kylällä yleensä harrastamisen keskus ja Niemelän koulun kellarista löytyy Kutomatupa.Katri Sorvisto, joka on ollut mukana kunnostamassa tupaa harrastuskäyttöön kertoo, että tuvalla on jokainen saanut kutoa omaan tahtiin varauslistan mukaan, mutta yhteinen kokoontumispäivä on ollut tiistai. Silloin on kahviteltu, vaihdettu kuulumisia, pyydetty ja saatu neuvoja.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Vaikka tilat eivät ole suuren suuret, olemme silti saaneet mahtumaan sinne kahdeksat kangaspuut ja pikkujouluissa meillä on parhaimmillaan ollut 17 ihmistä, joten hyvin olemme mahtuneet. Kutomatupa on kylän naisten oma harrastuspaikka, jossa jokainen tekee käsitöitä itselleen.

Katri Sorvisto sanoo, että Kutomatuvalle kyllä kokoonnutaan taas porukalla, kunhan se katsotaan turvalliseksi.
Katri Sorvisto sanoo, että Kutomatuvalle kyllä kokoonnutaan taas porukalla, kunhan se katsotaan turvalliseksi. Kuva: Tuovi Pulkkanen

Tilat kunnostettiin vanhasta perunakellarista ja muista säilytystiloista vuonna 1998.

– Tartuimme lapion varteen ja laitoimme tilat kuntoon. Olemme hyvin itsenäisesti toimineet muutenkin, eikä meillä ole ollut ohjaajaa toiminnalle kuin ihan alussa. Olemme opastaneet toisiamme ja itse naiskotiteollisuuskoulun käyneenä ja käsitöistä innostuneena olen vähän kuin vahingossa saanut ohjaajan roolin kankaan rakentajana ja luojana.

Sorvisto on iloinen, että hänen toiveensa nuoremmista kankaan luojista on virinnyt tuvalla. Kun oma ikä lähentelee 90 vuotta, tuntuu hyvältä, että ohjaajan roolia alkavat vetää muutkin.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Nuoremmat kyllä osaavat, kun vain rohkaistuvat. Se on tärkeää siksi, että perinteiset käsityötaidot siirtyvät eteenpäin, Sorvisto sanoo.

Niemelän koulun Kutomatuvalla on syntynyt lukemattomat metrit mattoja, poppanoita, verhoja, kaitaliinoja ja pöytäliinoja.
Niemelän koulun Kutomatuvalla on syntynyt lukemattomat metrit mattoja, poppanoita, verhoja, kaitaliinoja ja pöytäliinoja. Kuva: Tuovi Pulkkanen

Maija Häivälä ei ole asunut Niva-Häivälässä vielä aivan viittäkymmentä vuotta ja sanoo hymyillen, että kylän asioista hän ei kaikkea tiedä eikä paljon ihmisiä tunne.

– Sen olen kyllä huomannut, että tänne on muuttanut paljon nuoria ihmisiä ja perheitä ja kylälle rakennetaan palon uusia taloja. Se on hyvä asia. Koulu on ollut koko minun aikani kylällä, se säilyy ja jatkuu edelleenkin. Sen kylän uudet asukkaat turvaavat.

Kylän muusta kehityksestä viiden vuosikymmenen aikana Häivälä mainitsee katuvalot ja pyörätien, jotka ulottuvat Niva-Aukiolle asti.

Häivälä on iloinen talon sijainnista laajan peltoaukeaman reunalla. Eristys ei ole isosti ahdistanut, mutta tilanne on kuitenkin uusi ja siihen tottuminen on vienyt aikansa.

– Olemme nauttineet kevään tulemisesta omissa oloissamme, kun on paljon avaruutta ympärillä, mutta nyt tuntuu jo, että kaipaa muitakin ihmisiä. Onhan tämä kevät varmasti opettanut meitä kaikkia. Enää ei tarvitse lähteä kaikkia pieniä asioita kylältä hakemaan, Häivälä nauraa ja suunnittelee, että pikkuhiljaa ehkä aloitetaan kokoontumiset ystävien kesken pienellä joukolla ulkona terassilla.

Maija Häivälä viihtyy Niemelänkylän peltojen keskellä ja iloitsee siitä, että kylälle muuttaa nuoria perheitä.
Maija Häivälä viihtyy Niemelänkylän peltojen keskellä ja iloitsee siitä, että kylälle muuttaa nuoria perheitä. Kuva: Tuovi Pulkkanen

Hevoset ja ravirata kuuluvat tiivisti Niemelänkylän elämään. Joku on joskus sanonut, että Niemelänkylällä on enemmän hevosia kuin ihmisiä. Ravien aikaan se voi pitää paikkansakin, mutta nyt ravirata on autio.

Ravikeskus Keskisen ensimmäiset ravit on ajettu vuonna 1969. Raviradan historiassa kerrotaan, että rakentaminen oli kylän voimannäyte.
Ravikeskus Keskisen ensimmäiset ravit on ajettu vuonna 1969. Raviradan historiassa kerrotaan, että rakentaminen oli kylän voimannäyte. Kuva: Tuovi Pulkkanen

Ylivieskan Hevoskeskuksella raviradan kyljessä sen sijaan käy huiske.Jenni Junno ja Krista Kulo tulevat hevosten kanssa maastosta lenkiltä.

Kreeta Kulo (vas.) ja Jenni Junno ovat heppatyttöjä pienestä pitäen. Kulolle Ylivieskan Hevoskeskus on myös työpaikka.
Kreeta Kulo (vas.) ja Jenni Junno ovat heppatyttöjä pienestä pitäen. Kulolle Ylivieskan Hevoskeskus on myös työpaikka. Kuva: Tuovi Pulkkanen

Kulolle Hevoskeskus on työpaikka ja tärkeä tukikohta.

– Täällä on ratsastusharrastukselle hyvät puitteet, maneesi ja iso kenttä. Ympärillä tiiviisti toimivat ratsastusseurat mahdollistavat meille paljon kisoja ja valmennuksia, sieviläinen Kulo kertoo tyytyväisenä.

Sanna-Mari Kangas auttelee tallitöissä Hevosurheilukeskuksella sillä välin kun tytär on ratsastamassa.
Sanna-Mari Kangas auttelee tallitöissä Hevosurheilukeskuksella sillä välin kun tytär on ratsastamassa. Kuva: Tuovi Pulkkanen

Historia

Niemelänkylä sai pysyvän asutuksen keskiajan lopulla, mihin Kalajoen viljavat rannat antoivat hyvät edellytykset.

Kylä muodostuu peristä ja puhdoista..

Niemelänkylälle on tunnusomaista voimakas muuttoliike.

Kylältä on lähdetty työn hakuun ulkomaille ja toisaalta sinne on suuntautunut vilkas muuttoliike kotimaasta, varsinkin Etelä-Pohjanmaalta.

Niemelänkylässä on syntynyt ja kasvanut myös yksi Suomen presidenteistä – Kyösti Kallio.

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä