Paikallisuutiset

Iso kirjastokimppa etenee jokilaaksoissa – Alavieska päätti osallistumisesta ensimmäisten joukossa

Entistä isompi alueen kirjastojen yhteistyöalue etenee jokilaaksossa. Alueen kirjastotoimenjohtajat ovat olleet asiassa yksimielisiä ja kunnat tekevät omia päätöksiään nyt kevään aikana. Alavieskan kunta ennätti tiistaina tekemään myönteisen päätöksensä osallistumisesta uuteen kirjastoryhmään ensimmäisten joukossa. Siihen riitti sivistyslautakunnan päätös, sillä kahden nykyisen kirjastoliittymän ja Reisjärven kirjaston yhdistymiskulut kahdelle vuodelle olisivat esimerkiksi Alavieskalle vain 3 000 euroa.

Alavieskan kirjastotoimenjohtajaUlla-Mari Kivi kertoo, että jo nykyinen Tiekkö-yhteistyö on osoittanut kustannustehokkuutensa. Esimerkiksi itsenäisenä olleen Reisjärven kulut per asukas ovat olleet paljon isommat kuin mitä Tiekköön kuuluvalla Alavieskalla.

– Kaikkien kuntien päätökset pitäisi saada nyt kevään aikana, jotta tiedämme olemmeko uuden kynnyksellä vai tyhjän päällä. Koronavirus on hidastanut päätöksentekoa, koska se on vaikuttamassa lautakuntien kokouksiin, niitä perutaan. Me ennätimme nyt tekemään päätöksemme Alavieskassa kolmantena kuntana neljästätoista, Kivi kertoo.

Uusi yhteistyöalue tarkoittaisi asiakkaan kannalta sitä, että hän näkisi yhdellä haulla entistä laajemman uuden kirjastoverkoston koko aineiston ja saisi sitä käyttöönsä. Alavieskalainen tietäisi esimerkiksi heti, mitä Pyhäjärvellä on lainattavissa eikä hänen tarvitsisi sitä löytääkseen muuta etsiskelyä.

– Tiekkö-kirjastot ovat jo nykyisellään helpottaneet aineistojen saatavuutta. Se tuo säästöjä hankinnoissa, kun aineistot liikkuvat kirjastojen välillä. Meillä on tietojärjestelmä, joka kertoo mitä meidän eri kirjastojen varastoista löytyy, Kivi kuvailee.

Kirjastoille on luontojaan muodostunut aineistojen omia painopistealueita. Mahdollista on, että tulevaisuudessa tehtäisiin koordinoituja päätöksiä aineistojen hankinnasta.

– Nykyiselläänkin tiedetään, ettei tarvitse hankkia tiettyjä aineistoja, koska naapurilta löytyy ja kuljetus pelaa. Esimerkiksi kun Kalajoella on luontaisesti mereen ja veneilyyn liittyvää aineistoa, Sievin ei tarvitse sitä hankkia. Alavieskan omana painotuksena on ollut kaunokirjallisuus.

Aineistojen kuljettelu ei Kiven mukaan ole muodostamassa uhkaa uudelle yhteistyölle, koska sitä on jo nykyisellään hyvin toimivalla linkkikirjastojärjestelmällä.

– Yhteinen entistä isompi tietokanta vähentäisi kaukolainojen tarvetta.

Yhdistymistä on edistämässä Yksiin-hanketyö, joka on päättymässä lokakuussa. Jos yhdistyminen etenee suotuisasti ja kaikki lähtevät mukaan, uusi kirjastojen yhteistyöalue voisi olla toiminnassa vuoden 2021 alkupuolela.

– Toiminnan käynnistämästä on helpottamassa se, että olemme päätyneet jo kaikilla käytössä olevaan kirjastojärjestelmään.

Kirjastojen uuden yhteistyöhankkeen kariutuminen olisi Ulla-Mari Kiven mukaan vakava paikka.

– Omilleen lähtevän kirjaston irtautumiskustannukset olisivat isot. Se on nähty, että omillaan toimivan kirjaston kustannukset olisivat isot.

Ylivieskan kaupunginkirjaston hallinnoimassa Yksiin -hankkeessa yhdistyisi jokilaaksojen alueen 14 kunnassa toimivat kirjastot yhdeksi kirjastoryhmäksi. Siinä toimiminen tarkoittaisi yhteisten kirjastojärjestelmän lisäksi yhteistä aineisto- ja asiakastietokantaa sekä yhteisiä aineistokuljetuksia, käyttösääntöjä ja käytänteitä. Kirjastoryhmällä olisi myös yhteinen verkkokirjasto ja kirjastokortti.

Yhteisen asiakasrekisterin ansiosta samalla kirjastokortilla voisi asioida kaikissa alueen kirjastoissa ja aineiston voi palauttaa mihin tahansa alueen kirjastoon.

–  Merkittävää yhteistyössä olisi myös se, että se helpottaisi asiantuntijoiden saatavuutta ja käyttöä.