Paikallisuutiset

Oman tiensä kulkija – Esa Hannula teki suuria ratkaisuja kypsissä kymmenissä

Ylivieska

Punaisen rintamamiestalon tuvassa henkii vastaan mennyt aika. Puuhellan lämpö muistuttaa maailmasta, jota ei enää ole. Tunnelma on rauhaisan unelias. Kiire ei röhellä joka nurkasta – romantisointiako?

Punaista tupaa nykyisin isännöivä Esa Hannula, 64, pudottaa tulijan nopeasti maan pinnalle tuumaamalla, että tämmöinen talonromuhan tämä hänen lapsuudenkotinsa on. Hannulan Esan lapsuuden miljöö Kiviojalla on muuttunut ja on muuttumassa rakentamisen myötä entisestään.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Juurevan körttinen Hannunpuhdon henki on istutettu Esaankin jo lapsuudessa, mutta ei se enää rehota samaan malliin kuin varhaisvuosien porkkanapenkit. Jotakin rehunauriin tapaista körttiläisyyttä on kuitenkin edelleen siellä sielun ytimessä. Se on osa miehen historiaa, osa elämänkiertoa.

Tämä Esa-mies on taipunut elämässään moneksi, eivätkä aivan perusjorman valintoja ole hänen koulutusammatitkaan. Ensiksi 90 naisen ja viiden miehen joukossa lastentarhanopettajaksi, ja usean vuoden "hoitotädin" rupeaman jälkeen kypsissä kymmenissä valmistuminen optikoksi, mistä työstä Esa jäi eläkkeelle syksyllä 2018.

Ennen koulutusammatteja ja välillä limittäinkin mies on ollut muutoinkin monena, kuten mielisairaanhoitajana, kehitysvammaisten ohjaajana, VR:n topparoikassa, kivenhakkaajana ja vammaisten musiikkikerhon vetäjänä.

Oma tarinansa löytyy siitäkin, että kymmenkunta vuotta sitten Esa ja hänen terveydenhoitajavaimonsa Ritva-Liisa suuntasivat kypsissä kymmenissä Tampereen seudulle. Molemmat ovat kantaylivieskalaisia, ja nyt heillä on mietinnässä, palaisivatko he pysyvästi kasvukaupunkiinsa. Ritva-Liisalla on vuoden päivät eläkkeelle, joten mietintäaikaa riittää vielä.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Varsin moni meistä on ennemmin ajautunut kuin tähdännyt johonkin tiettyyn ammattiin. Esalla tuota ajelehtimista riitti oikein kunnioitettavasti. Lukion ja armeijan jälkeen mies aikoi hieman puhaltaa kotikamarissa, mutta VR:llä elämäntyönsä tehnyt isä antoi pojalleen 50 markkaa, ja kehotti hakemaan töitä Oulun suunnasta.

– Hain monia paikkoja, mutta ainoastaan mielisairaalaan minut kelpuutettiin puoleksi vuodeksi ilman koulutusta. Sieltä pääsin kolmen vuoden pestiin Tahkokankaan kehitysvammalaitokseen.

Lastentarhanopettajan oppiin Esa ajautui sattumalta. Eräs tuttu meni sinne pyrkimään, ja Esa lähti mukaan kokeilemaan onneaan. Kaveri ei päässyt sisään, mutta Esa valittiin varhaiskasvattajan oppiin.

– Varmasti joku psykologi osaisi selittää näitä meikäläisen kiemuroita. Olin yrittänyt moneen muuhunkin paikkaan, kuten veturinkuljettajaksi ja biologian opiskelijaksi, mutta ei tärpännyt. Kun aloin opiskella lastentarhanopettajaksi, olin jo 24-vuotias.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Periaatteessa Esa tykkäsi touhuta lasten kanssa, mutta pohjimmiltaan motivaatio tähän työhön ei ollut kovin korkealla. Jo opiskeluaikanaan hän epäröi valintaansa.

– Pohdin kovasti sitäkin, miten jaksan työskennellä lastentarhanopettajana 50–60-vuotiaana. Kaikella ystävyydellä tunnustan, että naisten keskellä työskentely tuntui ajanoloon melko rasittavalta. Iissä olin työjakson päiväkodissa, jossa pomona oli mies, ja siellä viihdyin paljon paremmin.

Esa Hannula muistelee, kuinka hänen olisi pitänyt käyttää esiliinaa työpaikallaan. Semmoinen meni jo yli ymmärryksen raavaalta mieheltä.

Tyytymättömyys ja muutoksenhalu ajoivat Esa Hannulaa etsimään uusia väyliä. Hänellä riitti myös rohkeutta toteuttaa 37-vuotiaana alan vaihto ja uusi kolmevuotinen koulutus.

Optikot olivat takavuosina perinteisesti miehiä, mutta kun Esa Hannula aloitti optikon opinnot tämäkin ala oli naisistunut. No, Esahan oli tottunut toimimaan naisten kanssa.

– Ihmettelen vieläkin, että pääsin opiskelemaan optikoksi, sillä sinne pääsi vain kaksi prosenttia hakijoista. Taisin onnistua pääsykokeissa aika hyvin.

Alkuvaiheessa opiskelu vaati pinnistelyä, sillä matematiikan ja fysiikan opinnot eivät olleet lukiossakaan Esan vahvuusalueita. Sinnillä mies ne selvitti, ja varsinaisista ammattiaineista hän tykkäsi kovasti.

– Matkasin päivittäin Ylivieskasta Ouluun opiskelemaan. Tytär oli pieni ja meillä oli velkaa, joten melko lujilla olimme.

Esa Hannula valmistui optikoksi 1995. Töitä löytyi Instrumentariumilta, ja Esa ennätti tehdä reissutöitä Ylivieskasta Kalajoelle, Kokkolaan ja Pietarsaareen. Olipa hän välillä Haapajärvelläkin.

Paikallinen Järvelän liike palkkasi Esan hoitamaan optiikkaa Haapajärven ja Nivalan suuntaan, mutta mies palasi vielä Instrulle Kalajoen myymäläpäälliköksi.

Oma episodinsa tapahtui 2000-luvun alussa, sillä Ritva-Liisalle löytyi uusia työhaasteita Oulusta. Elämää jatkettiin kahdella paikkakunnalla, ja tytär oli jo muuttanut kotoa pois.

– Aloimme miettiä, mikä ratkaisuksi, jotta voisimme elää yhdessä kodissa. Päätimme hakeutua Tampereen suuntaan, jossa tyttäremme jo asusti. Samalla voimme olla avuksi tyttären perheelle.

Esa aloitti kiertävänä optikkona Instrumentariumilla Tampereen seudulla. Myöhemmin löytyi Nokialta optikon paikka, jossa Esa työskenteli eläkkeelle jäämiseensä saakka. Nokia oli myös Hannuloiden asuinkunta.

Molempien eläkevuodet lähestyvät, ja Hannulat ovat myyneet Nokian asuntonsa, ja nyt he elelevät vuokralla Tampereella. Avoin kysymys on se, jäävätkö he eläkeläisiksi Tampereelle vai muuttavatko Ylivieskaan?

Esa Hannula

Syntynyt Ylivieskassa vuonna 1955.

Valmistunut lastentarhanopettajaksi 1981 ja optikoksi 1995.

Työskennellyt lasten parissa kymmenkunta vuotta ja optikkona yli 20 vuotta. Työskenteli pitkään Instrumentariumin palveluksessa sekä myymäläpäällikkönä että optikkona. Muutti Ylivieskasta pois 2010. Asunut siitä lähtien Nokialla ja Tampereella.

Eläkkeelle 2018, ja sen jälkeen viettänyt paljon aikaa Ylivieskan lapsuudenkodissaan, joka on hänen omistuksessaan.

Perheeseen kuuluvat vaimo Ritva-Liisa sekä tytär ja kaksi lastenlasta. Tyttären perhe asuu Tampereella.

Pohtii muuttamista takaisin Ylivieskaan, kun vaimo eläköityy noin vuoden kuluttua.

Vaeltaa metsässä ja Lapin tuntureilla.

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä