torstai 28.5.2020 | 18:12
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Mukana tuore susikuva tiistailta – Raudaskylän susilauma viihtyy erämaa-alueilla, on vähentänyt alueen hirvikantaa ja kettujen määrää. Petoyhdyshenkilö Antti Hurmelinna saanut laumasta elokuusta maaliskuulle 50 havaintoa

Hannu Verronen
Ke 11.3.2020 klo 06:00 | päivitetty ke 09:54

Olet lukenut 1/5 ilmaista artikkelia.

Ylivieskan vilkkain susihavaintoalue on tällä hetkellä Raudaskylä. Sen petoyhdyshenkilö Antti Hurmelinna arvioi, että laumassa on nyt tällä hetkellä 8-9 sutta. Vuosi sitten niitä oli kahdeksan.

– Alfaparin lisäksi mukana liikkuu viime ja edelliskauden pentuja.

Lauman reviiri ulottuu Raudaskylältä Haapavedelle ja Nivalaan. Ylivieskaan lauma tekee säännöllisiä käyntejä ja on viihtynyt täällä lähinnä erämaa-alueilla, kuten Vasamassa.

– Osa vanhimmista pennuista on varmaan irtoamassa tänä keväänä omille teilleen. Mahdollista on, että osa pennuista on jatkamassa lauman mukana.

Antti Hurmelinna aloitti susihavaintojen keräämisen kolme vuotta sitten. Hän teki niitä aluksi petoyhdistyshenkilönä silloin toimineen Tapio Visurin kanssa. Visuri on siirtynyt sittemmin Luken palveluksen. Hurmelinna on varsinaiselta työltään metsäkoneyrittäjä.

Virallinen petoyhdyshenkilö Hurmelinna on vuoden verran. Sinä aikana elokuusta maaliskuulle hän on saanut susista nyt 50 ilmoitusta, lumiseen aikaan niitä on tullut monta viikkoon.

– Havaintoja on niin paljon, että joskus tämä tuntuu toiselta työltä, hän kertoo.

Havainnot ovat olleet nyt yhtä lukuun ottamatta jälkihavaintoja. Ainoa näköhavainto saatiin viime syksynä Anttilanperältä, oli 200 metrin etäisyydeltä kiikareilla. Jälkihavainnolla se varmistettiin sudeksi.

– Ylivieskan havaintojen perusteella kyseessä vaikuttaa olevan erämaasusilauma, joka ei tule lähelle ihmisasutusta. Se pysyttelee lähimmillään noin 700 metrin päässä asutuksesta. Tämä on aivan eri maata kuin Sieviä ja Ylivieskaa kohauttanut alfapari, joka tuli pihoihin. Pihavierailuksi katsotaan alle sadan metrin päässä tehty käynti.

Petoyhdyshenkilönä Antti Hurmelinna haluaa pitäytyä tehtävänsä mukaisesti havaintoihin. Jos joku ei ole varmaa, niin se ei ole. Nivalan ja Haapaveden viimeisimpiä yhteensä kahden metsästyskoiran menetetystä, Hurmelinna ei pysty varmuudella laittamaan tämän tietyn susilauman teoksi. Susien tunnistamisessa käytetään muun muassa dna-tutkimusta. Niillä on Pöytyän uroksen läsnäolo varmennettu.

Tuorein Ylivieskan jälkihavainto viikonlopulta on Vasamasta Susi oli ajanut metsäautotiellä jänistä takaa, molempien kiivasliikkeiset jäljet löytyivät. Onnistuiko suden jänisjahti, sitä Hurmelinna ei loppuun asti seurannut.

– Raudaskylälle sudet on tuonut hyvä riistatilanne. Ne syövät hirviä ja kykenevät saamaan myös jäniksen kiinni. Jänistilanne on täällä nyt kohtalainen.

Alueen hirvikantaa ja etenkin vasoja sudet ovat verottaneet tehokkaasti, hirviporukkojen saaliit ovat jääneet tavoitteista. Susilauma on vähentänyt alueelta kettukantaa ja se on näkynyt metsälintukannan kasvuna.

Susi syksyllä 2019 kuvattuna Raudaskylän Pässilässä vasan haaskalla.
Antti Hurmelinna

Lähimmän petoyhdistyshenkilön yhteystiedot löytyvät aina Riistakeskuksen nettisivuilta. Petoyhdyshenkilö varmistaa havainnon ja kirjaa vahvistamansa valtakunnalliseen Tassu-tietojärjestelmään.

– Suden jälkiä auttaa tunnistamaan niiden iso koko. Kaksi etukynttä näkyy suuntautuu eteen, kun koirilla ne tahtovat harittaa. Sudenkäpälä muodostaa jälkeen ristin, jonka tietyistä jäljistä näkee.

Suden tassunjälki on tallentunut Ylivieskan Anttilanperän hiekkaan. Tassun keskeltä löytyy risti, kaksi etukynttä osoittaa suoraan eteenpäin.
Antti Hurmelinna

Suden tassunjälki Ylivieskan Vasamasta viime joulukuulta, kokoa on 9 X 11 senttiä. Rinnalla on 6-vuotiaan tyttären lapanen.
Antti Hurmelinna

Sudenjälki on saatettu joskus sekoittaa jopa jäniksenjälkeen, kun jänis on kyntensä levittänyt.

Petoyhdyshenkilöt keräävät muidenkin petojen tietoja kuin susien. Esimerkiksi ilveksiä Raudaskylältä löytyy ja ahmoja.

Ylivieskan havaintojen perusteella kyseessä vaikuttaa olevan erämaasusilauma, joka ei tule lähelle ihmisasutusta. Se pysyttelee lähimmillään noin puolentoista kilometrin päässä asutuksesta.

Susi kävi Hurmelinnan pihassa

Hannu Verronen

Oma kiinnostus petoyhdyshenkilö Antti Hurmelinnalla heräsi susihavaintojen keräämiseen siitä, että susi vieraili kolme vuotta sitten Raudaskylällä hänen piha-alueellaan postilaatikolla ja ulkosaunan luona.

– Se oli pysäyttävä kokemus. Oletus on, että se oli tämän Raudaskylän lauman alfaurokseksi Pöytyältä tullut susi. Se tuli silloin ensi kerran uudelle alueella ja harhautui asutuksen keskelle. Kun sudet etsivät uutta reviiriä, niin harhautumisia niille voi tulla. Se ei siis ollut niitä susia, jotka silloin samaan liikkuivat Sievin ja Ylivieskan alueella pihoissa.

Omien koirien osalta susitilanne on vaikuttanut niin, että dreeveri Tassu saa jäljittää jäniksiä ja metsälintuja vain taajaman lähistöllä. Saalista kokenut koira on kyennyt kaivamaan esille. Hurmelinna aikoo käyttää aikanaan metsästyksessä myös vasta kasvamassa olevaa mäyräkoiraa Maisaa. Sitä voi tulla hirvikoirakin, sillä siihen sen rotua myös käytetään. Hurmelinna ei nyt hetkellä ole metsästämässä hirviä.

– Dreeveri on ollut isoksi avuksi sudenjälkien paikantamisessa. Se on innokas siihen, ei osaa pelätä susia.

Susi

Ruumiin pituus: 100-140 cm, häntä 35-50 cm

Paino yleensä 20-50 kg, mutta yli 70 kg painoisia yksilöitä tavataan

Uros on naarasta kookkaampi

Suden pohjaväri on harmaankeltainen. Mustaa peitinkarvaa esiintyy etuselässä, hartioissa ja hännän kärjessä. Vatsapuoli on vaaleampi. Jalkojen pohjaväri on harmaa, etujalkojen etupuolella voi olla musta juova. Väritys vaihtelee jonkin verran ja erityisesti kesäturkki on punertavampi tai ruosteenruskeaan vivahtava.

Suden korvat ovat pystyt ja muutenkin susi muistuttaa pystykorvaista koiraa.

Suden erottaminen koirasta on usein vaikeaa, kuitenkin suden häntä riippuu usein suorana ja silmät ovat vinot. Suden jäljet muistuttavat suuren koiran jälkiä. Suden etutassut ovat takatassuja kookkaampia. Raateluhampaat ovat pitemmät ja kookkaammat kuin koiralla.

Lähde: suurpedot.fi

#