Paikallisuutiset

Ensimmäisessä vaiheessa korjataan vilkasliikenteisiä pääteitä –  Päällystyksiä tehdään lisärahoituksen turvin ensi kesänä tuplaten enemmän myös Ylivieskassa

Huonokuntoisia teitä on koko Suomessa tuhansia kilometrejä. Tiestön korjausvelkaa on viimeisten vuosien aikana kertynyt yli miljardin euron arvosta ja tiestöt ovat paikoitellen talven nopeiden kelivaihteluiden jälkeen entistä huonommassa kunnossa.

Hallitusohjelmassa on sovittu perusväylänpidon rahoitustason pysyvästä 300 miljoonan euron tasokorotusta tie-, raide- ja vesiväylien korjausvelan kasvun pysäyttämiseksi ja korjausvelan vähentämiseksi. Rahoituksen korotus näkyy jo tulevana kesänä päällystyskilometrien määrän tuplaantumisena.

Yhdessä muiden korotusten kanssa perusväylänpitoon on tulossa 362 miljoonaa euron lisärahoitus vuonna 2020.

– Rahoitusta menee muuallekin kuin päällysteisiin ja siltoihin, mutta silti muutos on merkittävä, sanoo tienpidon asiantuntijaJussi Sääskilahti Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskuksesta.

Sääskilahti muistuttaa, että rahoituksesta menee talvihoitoon tien hoitoluokkien nostamisen seurauksena ja isoa pottia ovat jakamassa myös rautatiet ja vesiväylät.

– Tienpitoon rahoituksesta tulee noin puolet. Yhdeksän Ely-keskuksen alueella huonokuntoisia kohteita on paljon. Ensivaiheessa korjaukset kohdennetaan vilkkaasti liikennöidyille pääteille, joilla on myös raskasta liikennettä, Sääskilahti sanoo.

Korjausvelka on kertynyt pitkältä ajalta ja koska rahoitus on ollut vuosia niin alhaisella tasolla, myös korjauksiin on ollut käytettävissä vähemmän rahaa.

– Isomman rahoituksen turvin pääsemme nyt korjaamaan myös rakenteita. Kun päällyste kantavana kerroksena on jo rikki, myös tien runko alkaa kärsiä, ja tien korjaaminen on huomattavasti kalliimpaa. Korjaaminen on isomman rahoituksen turviin kestävämpää, mutta kilometrejä ei tule niin paljon. Hätäpaikkaukset, joita olemme joutuneet tekemään liikenteen turvaamiseksi, eivät ole kestävää tienpitoa, Sääskilahti kertoo rahoituksen vaikutuksista.

Kala- ja Pyhäjokilaaksostalöytyy teitä, joiden kunto on vain tyydyttävä. Joitakin osuuksia on luokiteltu kuntoisuusluokkaan huono tai jopa erittäin huono.

Rahoituksen nosto näkyy jo ensi kesän päällystettävien kilometrien määrässä. Päällystystä uusitaan ensi kesänä kaksinkertainen määrä viime kesään verrattuna, 3400 päällystyskilometristä vain pieni osa on lähialueella.

– Seututiet eivät ole ensivaiheessa korjauslistan kärkipäässä. Teemme päällystyksiä kustannustehokkaasti myös keskittämällä, eli pystymme päällystämään enemmän kilometrejä, kun ne sijoittuvat samalle alueelle, eikä kaluston kuljetusmatkat ole niin pitkät.

Tiestön korjaus näkyy kuitenkin alueella monella suunnalla.

– Kantatietä 63 Ylivieskasta Sieviin päin parannetaan erillisellä rahoitushankkeella rautatien ylikulkusillasta eteenpäin noin 14 kilometrin matkalta. Suunnitelmassa on myös optio neljän kilometrin uudelleen päällystämiseen Sievin päässä. Lisäksi päällystyötä tehdään Ylivieskan ja Haapaveden sekä Sievin ja Reisjärven välisillä tieosuuksilla.

Viime vuosina on vähäliikenteisimpiä ohutpintaisia on teitä muutettu sorateiksi, ja sitä tullaan Sääskilahden mukaan tekemään jatkossakin jonkin verran.

– Ohueen pintaan laitettu paikka ei pysy ja siksi pinta usein kyläläistenkin pyynnöstä otetaan pois. Sorapintaisena tie pystytään helpommin tasaamaan. Ajomukavuus menee edelle. Autot likaantuvat, mutta ne pysyvät ehjinä.

Tulevan kelirikkokauden ennuste on märän syksyn ja talven jälkeen huono, ja painorajoituksia joudutaan käyttämään paljon, jos keväästä tulee lämmin.

– Jos päällystetty tie ei ole vaurioitunut ja sen rakenteisiin ei ole pääsyt vettä, kelirikko ei vaikuta tien kuntoon keväällä, mutta sorateillä tilanne on nyt otollinen hankalalle kelirikolle. Rakenteet ovat syksyn jäljiltä märkiä, sulava vesi pääse sivulle eikä alaspäin, ja velliintynyttä tietä on paljon. Yöpakkaset, tuulinen ja aurinkoinen sää pelastavat pahalta kelirikolta, mutta jos sää on lämmin ja sateinen, kelirikkokaudesta tulee hankala, Sääskilahti arvioi.