keskiviikko 19.2.2020 | 21:32
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Kalajoen Pottupäivässä alan kokeneiden yrittäjien olivat tunnelmat valoisat – Kotimainen peruna tavoittelemassa hiilineutraaliutta, Kalajoki-Himangalla pakataan 20 prosenttia Suomen ruokaperunasta

Hannu Verronen Kalajokilaakso
Ti 21.1.2020 klo 18:00

Olet lukenut 1/5 ilmaista artikkelia.

Kalajoen Pottupäivässä alan kokeneiden yrittäjien tunnelmat olivat tiistaina valoisat. Perunanviljely on säilyttänyt Suomen parhailla tuotantoalueilla kannattavuutensa. Toista kertaa Kalajoella järjestettyyn valtakunnalliseen tapahtumaan saapui 75 osallistujaa. Monien heistä ei tarvinnut tulla kaukaa, sillä Kalajoki-Himanka on yksi Suomen perunantuotannon keskittymistä. Alueella pakataan 20 prosenttia Suomen ruokaperunasta.

Kokeneita paikallisia yrittäjiä, kalajokista Jari Pyörrettä ja kannuslaista Kauno Erkkilää eivät masenna myöskään kotimaisen perunan jämähtänyt hinnoittelu, joka puhutti monia tuottajia niin kulisseissa kuin salissa. On sopeuduttu ja keskitytty tuottamaan laadukasta kotimaista perunaa. Kummallakin on yli 30 vuoden kokemus perunanviljelystä, ja on pärjätty myös viime vuosina säiden ääri-ilmiöiden kanssa.

– Alamme myönteisenä kehityssuuntana on se, että perunantuotantoa tehdään hiilineutraaliksi. Parhaillaan tehdään laskelmia hiilikuormasta. Sitten mitä tarvitaan, kompensoidaan, Pyörre toteaa.

Kotimainen peruna on säilyttänyt hyvin paikkansa suomalaisella ruokalautasella. Se ei kohtaa kilpailua ulkomailta jalosteita ja alkukevään ruotsalaista varhaisperunaa lukuun ottamatta.

– Ulkomailta tulevan perunan on hankala tänne tulla, koska muun muassa rahtikustannukset vaikuttavat. Me olemme pitäneet huolta kotimaisen perunan laadusta, joka taataan ammattitaitoisella viljelyllä, Pyörre ja Erkkilä kertovat.

Kotimainen peruna hyötyy pitkästä valoisasta kesästä. Se kerryttää tuotteeseen makua, jollaiseen ei voi päästä Keski-Euroopassa. Tilanne on sama kuin kotimaisten yrttien kanssa, täällä saatuja makuja ei voi jäljitellä muualla.

– Etuna on myös se, että peruna on laktoositon ja gluteeniton elintarvike.

Perunan kulutus on ollut Suomessa pitkällä aikavälillä loivasti laskeva, ei kuitenkaan mitenkään dramaattisesti. Uusia tuotteita on kehitelty korjaamaan asiaa, kuten nuudeliperunat.

– Kuluttajia huomioidaan monin lajikkein ja tuotepakkauksin. On toki klassikkojakin, jotka tekevät kauppansa. Puikulaperunan saatavuudesta pidetään huoli Kalajoella, jossa Piekon Aukko sitä aikoinaan kehitteli, Pyörre huomauttaa.

Kaupallinen perunanviljely on Suomessa keskittynyt ja keskittymässä rannikolle. Rannikolla on etuna se, että maaperä ja ilmasto suosivat perunanviljelyä.

– Entinen merenpohja, hiekkainen ja hiesuinen maa on hyvä perunalle. Viileät tuulet auttavat suojaamaan perunan kasvatusta taudeilta ja tuholaisilta, Pyörre ja Erkkilä kuvailevat.

Kalajoki-Himangalla perunanviljely kokenut samanlaista keskittymistä kuin muilla maatalouden tuotantoaloilla. Tuottajamäärä on pienentynyt, muttei viljelty peltoala.

– Ei ole pelkoa, että täällä peruna-ala pienenisi jatkossakaan. Perunapeltoihin on niin paljon panostettu, että niille ostaja tai vuokraaja löytyy. Sitä tietysti toivoo, että jokainen tila saisi sukupolvenvaihdoksensa. Tosiasiat tukevat sitä, että ammattitaidolla ja ahkeruudella tällä alalla pärjää.

Ahkeruuden merkitystä Pyörre ja Erkkilä korostavat, sillä kesäisin viljelijän pitää olla joka päivä läsnä perunapellolla. Pitkälle kehitetty valvonta antureineen ja sääasemineen ei riitä korvamaan tuottajan läsnäoloa.

– Laadun pitäminen ammattitaitoisella peltoviljelyllä on meille kaikki kaikessa. Salaojitus pitää olla isoilla putkilla. Peltojen muotoilu pitää olla niin, ettei vesi seiso. Kuivina kesinä kastellaan, mikä toki tuo kustannuksensa.

Ruokaperunan tuotannossa Kalajoki-Himangalla on 67 tilaa ja 1205 hehtaaria. Ruokateollisuudelle on 12 tuottajalla 180 hehtaaria. Katettua varhaisperunaa on kahdella tuottajalla 18 hehtaarilla. Osalla tiloista on useanlaista tuotantoa. Perunapakkaamoja on kuusi.

– Jotain kannattavuudesta kertoo, että meillä on täällä 50 päätoimista yrittäjää. Pakkaamoissa työllistetään ympärivuotisesti kymmeniä työntekijöitä. Kausityöntekijöitä on satoja, Pyörre ja Erkkilä toteavat.

Perunan hinta-asian korjaamiseksi Suomessakin on hyväksytty tuottajaorganisaatio käymään neuvotteluja. Siitä oli Kalajoella kertomassa MTK:n lakimies Marica Twerin.

– EU:ssa on ymmärretty, että tuottaja on heikoilla hintaneuvotteluissa. Tuottajaorganisaatiota ei sen vuoksi voi nähdä kartellina.

Luonnosta Finland Oy:n toimitusjohtaja Antti Kuusisto toteaa, että perunan hinnassa ei ole vieläkään samanlaista normaalia hintakehitystä kuin muissa viljelytuotteissa. Syksyllä määritellään hinta, joka pysyy samana aina seuraavan vuoden heinäkuulle

– Kuiva kesä toi perunan hintaan kahden sentin korotuksen kilohintaan, kun esimerkiksi punajuuren kaksinkertaistui.

#