keskiviikko 19.2.2020 | 21:30
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Valokieppi rautalangasta ja mosaiikkia terassituoliin – Ylivieskalainen Merja Väänänen haluaa kokeilla kaikenlaisia tekniikoita

Liisa Ängeslevä Kalajokilaakso
La 18.1.2020 klo 09:00

Olet lukenut 1/5 ilmaista artikkelia.

Meillä jokaisella on varmaan joku taito, jonka haluaisi oppia, mutta pitää sitä saavuttamattomana. Ylivieskalainen Merja Väänänen harmittelee, ettei osaa piirtää eikä laulaa. Kädentaitoja hän on sitten opetellutkin niiden edestä.

– Kun saan ohjeet, niin kyllähän minä sitten teen. Olen niin höperö, että pitää kaikkea kokeilla, hän naurahtaa.

Viimeisin kokeilu on nyt niin muodikas tuftaus, jossa erikoisneulalla painellaan paksua lankaa lenkeiksi kankaan läpi. Tuftaamalla voi tehdä hyvinkin yksityiskohtaisia kuvia, jotka voivat päätyä vaikka ryijyyn, tyynyyn tai istuinaluseen.

Tuftaaminen on nyt suosittua. Tekniikalla voi tehdä vaikka ryijyn tai tyynyn.
Liisa Ängeslevä

– Tämä on vielä todella opettelua ja ensimmäinen yritys. Langanpäätkin ovat väärällä puolella, esittelee Merja Väänänen.

Nurkassa on pari kuultokudosta, jotka ovat naisen ensimmäiset kokeilut sitä lajia. Hän väittää, että joku muu olisi ne jo hävittänyt, mutta hän on tyytyväinen kun on osannut tehdä ne ihan itse.

Puutyöt ovat Merja Väänäsen suuri intohimo. Hän arvelee, että innostus tulee jo lapsuudesta. Puun tuoksu ihastuttaa, sillä suvussa on niin puuseppä kuin kirvesmies.

Hän on aikanaan ollut puutyökurssilla ja jatkanut puun parissa edelleenkin. Hän on purkanut omakotitalon sisäseinää, rakentanut kaappeja ja kunnostanut huonekaluja. Ja maalannut yhtä ja toista punaiseksi.

Punainen on Merja Väänäsen lempiväri. Hän maalasi kunnostamansa kaapiston lempipunaisellaan.
Liisa Ängeslevä

– Tiesitkö, että nyt on muotia erilaiset harmaan sävyt ja piristeenä voi olla vaikka yksi punainen tyyny, nauraa Merja Väänänen punaiseksi maalaamaansa isoon takkaan nojaillen.

Olohuoneessa on sohvapöytä, joka oli edellisessä elämässään perhepäivähoitajan hoitolapsilla piirustuskäytössä. Se oli kärsinyt vesivaurioita ja laidasta oli paloja pois. Uudistajan sinnikkyydestä kertonee jotain, että hänelle kommentoitiin vain naisen voivan viitsiä nähdä niin ison vaivan pöydän takia. Viilutuksen korjaaminen pienistä paloista on sen verran työlästä puuhaa.

Merja Väänänen kertoo, että hänellä menee aina ikuisuus kaikkiin tekemisiin.

– En osaa, enkä tiiä, mutta aina löytyy joku, joka rupiaa kaveriksi.

Keittiössä on kaunis vanha kaappi, jonka nainen on itse kunnostanut.

Metallirunkoinen puutarhatuoli on saanut mosaiikki-istuimen ja nyt on mietinnässä kuinka siihen saa tehtyä kaarevan selkänojan. Myös sohva on hiottu ja maalattu ja odottaa vain päällystämistä.

Siinä kohtaa tuleekin tämän tarinan mutta. Merja Väänänen sanoo pelkäävänsä sirkkeliä eikä ole ystävällisissä väleissä myöskään ompelukoneen kanssa.

– Koneet ja minä, huokaa hän, vaikka onkin juuri ommellut isoja hernepusseja, joita käytetään hengitysterapiassa.

Raskaisiin pusseihin tämä toimintaterapeutti käyttää kierrätyskankaita ja käyttää niitä hengitysterapiassa painona, joka yleensä laitetaan rinnan tai vatsan päälle. Sen avulla saadaan keuhkokapasiteetti paremmin käyttöön.

Hernepussit ovat apu stressin sekä kivun, jännityksen ja ahdistuksen hallintaan.

Merja Väänänen tekee isoja hernepusseja, joita voi käyttää hengitysterapiassa. Kierrätyskankaita on löytynyt muun muassa vanhoista lakanoista.
Liisa Ängeslevä

Käsillä tekeminen antaa vastapainon työlle, jossa lopputuloksen näkemiseen menee aikaa. Merja Väänänen rakastaa lumitöitä ja kertoo pyllistelevänsä kesät pihalla. Viime kesänä syntyi tiilistä kukkapenkki etupihalle.

Himmelin tekeminen on ollut Merja Väänäsen haaveissa pitkään. Vihdoin joulun alla hän pääsi kokeilemaan.
Liisa Ängeslevä

Joulun alla hän toteutti vihdoin pitkäaikaisen haaveensa ja teki valohimmelin pihalle. Valo on myös rautalankalenkissä. Rautalanka löytyi marjareissulla sammalikosta.

Äidin virkkaama pitsiliina on nyt kulho.
Liisa Ängeslevä

Sisällä on äidin tekemä pitsiliina, josta on sokerilla tärkätty kulho. Myös valopunos ikkunassa on Merja Väänäsen tekemä. Koti on täynnä itse tehtyjä asioita ja suunnitelmissa on vaikka ja mitä.

En osaa, enkä tiiä, mutta aina löytyy joku, joka rupiaa kaveriksi.

#