Paikallisuutiset

Poikkeuksellisen leuto tammikuu on herättänyt kasvit kevääseen – Ylivieskalaisen Sirkku Marjakankaan kotipuutarhassa ensimmäinen lehtonäsiä on jo nupussa ja moni kasvi näyttää vihreitä silmuja

Ilmatieteen laitoksen meteorologi Nina Karuston mukaan on mahdollista, että tammikuun keskilämpötilat Ylivieskassakin saattavat nousta vielä ennätyksellisen korkeiksi

YlivieskalaistaSirkku Marjakangasta huolestuttaa ja ihan syystäkin. Raudaskylällä puutarhassa muun muassa lehtonäsiä alkaa olla nupullaan, viitapihlaja-angervo ja mustaherukatkin elävät kevään merkkien mukaista aikaa. Vihreitä silmuja pukkaa tammikuussa!

– Tämäkin torvelo on jo keväässä, Marjakangas tuhahtaa ja näyttää vadelmapensaasta napattua oksaa, jonka ylimmissä silmuissa on jo elon merkkejä.

Vaalea jouluruusukin kukki Marjakankaiden pihalla jo kertaalleen, mutta nyt sekin on lykännyt uuden nupun näkyviin. Tammikuun tuuli heiluttaa karhunvatun vihreää lehteä ja uutta silmua näyttäisi vattukin puskevan.

– Kasvit aloittavat talveen valmistautumisen jo heinäkuussa, koska niillä on niin paljon touhua ennen talven tuloa. Nyt, kun lämpötilat ovat mitä ovat, niin osa on alkanut purkaa talven lepotilaa jo melkoisella vauhdilla. Jotkut kasvit tekevät sen muutamassa päivässä, Marjakangas sanoo.

Näin tammikuussa se tuskin tietää hyvää.

Pahimpana Marjakangas pitää sitä, että leudoilla ja lumettomilla säillä kasvit kuivuvat ja se voi tietää ankeaa kevättä kotipuutarhureille.

– Silmuissa on nestettä ja nyt, kun kasvit lukevat säätä miten lukevat, niin ne alkaa työntää uutta esille ja käyttävät siihen veden eivätkä saa riittävästi vettä juurista. Nyt on menossa pahin kuivatus.

Ainoa, mitä kotipuutarhoissa nyt voidaan tehdä, on suojaus. Esimerkiksi matalat havut ja alppiruusut kannattaisi Marjakankaan mukaan suojata ja kastella hyvin keväällä.

– Mitä tapahtuu keväällä, sitä on vaikea tietää. Ei ole hyvä ei, Marjakangas sanoo.

Isompi riesa voi olla edessä viljelijöillä. Kehno sää ja veden jäätyminen pelloille teettää jääpoltetta, jolloin kasvit kuolevat hapenpuutteessa ja kylmässä.

Sirkku Marjakankaan puoliso, biologi Arto Marjakangas toteaa, että pohjoisen luonnossa kunnon talvi on monelle eläinlajille kilpailuvaltti.

– Lempiaiheeni eli metsäkanalinnut esimerkiksi kaivautuvat lumikieppiin suojaan ja nyt, kun lunta ei ole, ne altistuvat pedoille. Lumi suojaa myös kasveja, Arto Marjakangas sanoo ja huomauttaa, että esimerkiksi metsäjäniskanta on vähentynyt etelässä vuosikymmenten saatossa jo tuntuvasti. Vähälumisessa maastossa valkoinen jänis on otollinen kohde pedoille.

Hän toteaa, että luonto sietää paljon erilaista vaihtelua ja se sopeutuu tilanteisiin. Pahimmassa tapauksessa leuto sää muuttuu äkisti kylmäksi pakkaseksi ilman lumipeitettä.

– Kova pakkanen ilman lumisuojaa on kasveille ja pienille nisäkkäille sekä selkärangattomille iso ja raaka juttu.

Marjakankaan mukaan yksittäistä säätilaa ei voi yhdistää suoraan ilmastonmuutokseen, mutta ilmiö sopii hänen mukaansa isoon kuvaan.

– Ilmiö näkyy tilastoissa. Talven tulo on viivästynyt tai menee kokonaan plörinäksi. Se sopii hyvin ennusteisiin ja näin tulee käymään jatkossakin. Ei toki ole poissuljettua sekään, etteikö välillä tulisi vanha kunnon talvikin.