Paikallisuutiset

Oulaistelainen Heli Somero ja haapajärvinen Pia Isoherranen suorittivat hevosavusteisten palveluiden tuottajan ammattitutkinnon ensimmäisinä Suomessa: "Hevosen kanssa voi tehdä paljon muutakin kuin ratsastaa tai ravata" – Katso video sorminäppäryysharjoituksesta hevosen harjalla

Tavoitteena, etteivät ainakaan puitteet olisi esteenä ratsastus- tai yleensäkin hevosharrastukselle

OulaistelainenHeli Somero ja haapajärvinenPia Isoherranen suorittivat marraskuussa hevosavusteisten palveluiden tuottajan ammattitutkinnon ensimmäisinä Suomessa.

Mahdollisesti he ovat saaneet jo kollegoita, sillä vuosi sitten Kiuruvedellä aloittaneiden seitsemän opiskelijan lisäksi vastaava koulutus käynnistyi samanaikaisesti Lahden Jokimaalla. Koulutus on yksi monista hevostalouden tutkinnoista.

Hevosavusteisen toiminnan tarkoituksena on ylläpitää ja edistää asiakkaiden toimintakykyä sekä tukea kuntoutusta, kasvua ja kehitystä. Toiminnasta voi saada hyötyä niin fyysisesti kuin psyykkisesti tai sosiaalisesti. Hevosavusteinen toiminta on yksilöllisesti suunniteltua ja ammattimaisesti tuotettua, sillä eläimetkin koulutetaan tehtäväänsä turvallisuussyistä.

Heli Somero ja Pia Isoherranen suorittivat tutkintonsa kurssikavereitaan nopeammin, koska heillä oli taustalla jo aikaisempia opintoja ja näyttöjä, jotka pystyttiin lukemaan hyväksi opintosuunnitelmaa tehtäessä. Isoherranen on suorittanut aikaisemmin muun muassa valjassepän ammattitutkinnon Kiuruvedellä ja Somero valmistui hevosmatkailuun erikoistuneeksi luonto-ohjaajaksi joku aika sitten Haapavedeltä.

Molemmilla heillä ovat myös omat yritykset. Someroiden talli sijaitsee Oulaisten Piipsjärvellä ja Isoherrasen talli Haapajärven Autiorannalla. Alan toimintaa on kummallakin ollut jo puolen kymmenen vuoden ajan. Isoherranen on päätyökseen talliyrittäjä, Somero työskentelee Raudaskylän opistolla Ylivieskassa Majakka-hankkeen projektipäällikkönä ja pyörittää talliyritystä yhdessä Esko-puolisonsa kanssa.

Molemmilla yrityksillä on ollut asiakaskunnassa myös erityisryhmiin kuuluvia henkilöitä.

Yksi syy opiskelemaan lähtemiselle oli Kelan korvauspätevyyksien tavoittelu. Nyt suoritettu tutkinto ei sitä takaa, mutta on askel kohti tavoitetta.

– Kuntayhtymiltä saa jo maksusitoumuksia ja pystyy osallistumaan julkisiin kilpailutuksiin, kun pystyy osoittamaan, että on ammattitaitoa työskennellä erityisryhmien kanssa, nuoriso-ohjaaja- ja erityisnuorisotyötaustatkin aikanaan hankkinut Heli Somero sanoo.

Erityisryhmien lisäksi asiakaskuntaan voivat kuulua myös mielenterveys- ja päihdekuntoutujat, sijoituslapset, kehitysvammaiset, liikuntarajoitteiset ja vanhukset.

– Asiakkailla on monenlaisia taustoja. Se tarkoittaa, että on osattava valita kullekin sopiva, turvallinen hevonen varsinkin, jos kyse on esimerkiksi traumasta, Pia Isoherranen sanoo.

– Erityisryhmään kuuluvilla voi olla esimerkiksi pelko putoamisesta, mutta myös halu nousta hevosen selkään, Heli Somero jatkaa ja sanoo, että julkisen puolen maksusitoumukset ovat tärkeitä erityisihmisille.

Eläinavusteinen toiminta joko hevosen tai jonkun muun turvallisen eläimen kanssa voi tukea kuntoutusta, toimintakyvyn ylläpitoa tai lisäämistä monin tavoin.

Asiakkaan kanssa edetään kunkin henkilön oman toiveen ja suunnitelman mukaisesti.

– Asiakas pääsee täällä vaikuttamaan siihen, mitä tehdään ja mitä hänelle tapahtuu. Se on tärkeä asia, Somero ja Isoherranen korostavat.

He kertovat esimerkin laitoshoidossa olevasta ihmisestä, jonka arki on hyvin säänneltyä, mutta kun hän tulee tallille, saa hän itse määrätä, mitä tehdään, kunhan turvallisuus on taattu.

– Joka kerta ennen aloittamista tarkistamme vielä, onko edellisellä kerralla tehty suunnitelma hyvä vai haluaako asiakas muuttaa sitä, he korostavat.

Kaikki aloitetaan varovaisesti. Ensimmäinen tunti voi olla pelkästään hevosen lähellä olemista, harjaamista ja mahdollisesti selässä istumassa käymistä. Tavoitteena ei välttämättä ole lainkaan nousta hevosen selkään, vaan esimerkiksi taluttaa hevosta.

– Tavoitteena voi olla myös oppia lukemaan hevosta maasta ja selästä, Pia Isoherranen kertoo.

Tärkeitä asioita ovat hevosen ja ihmisen turvallinen yhdessäolo, josta tulee hyvä mieli.

– On antoisaa nähdä, kun pelko jää vähitellen taka-alalle ja itsevarmuus lisääntyy, naiset kertovat.

Kyse voi olla myös sosiaalisten tilanteiden jännittämisestä, mikä estää esimerkiksi ratsastusryhmiin osallistumisen.

– Varsinkin aikuisilla kynnys on korkea, mutta myös nuorilla on jännitystä ja sosiaalisten tilanteiden pelkoa, Heli Somero sanoo.

Isoherrasen ja Someron talleille ohjautuvat ihmiset, jotka eivät halua mennä esimerkiksi ratsastuskoulun tunneille. Heille tärkeintä hevosen käsittelyssä ja yleensäkin eläimen kanssa olemissa on onnistumisen tunne, tiukasti ohjeiden mukaan toimiminen.

– Tärkeää on hyvä mieli niin hevosella kuin ihmiselläkin. Hevonen on inhimillinen olento, joka ei ole kapeasti ajateltuna vain ratsu tai ravuri, Heli Somero painottaa ja harmittelee, että luonnolliset hevosmiestaidot puuttuvat nykyisin monilta.

– Hevonen mielletään ihmisen harrastusvälineeksi. Minulle se on vieras ajatus, hän jatkaa.

Liikuntarajoitteisille ratsastus voi olla yksi terapiamuoto. Heitä varten Somerot ovat rakentaneet portaat hevosen selkään nousemista varten ja ensi kesänä valmistuu pyörätuoliluiska ja inva-puucee.

– Tavoitteena on, etteivät ainakaan puitteet olisi esteenä ratsastus- tai yleensäkin hevosharrastukselle, Heli Somero sanoo ja kertoo, että tätä toimintaa varten on koulutettu hevosia, jotka eivät pelkää rollaattoria tai sauvoja.

Hevosavusteisia palveluita tarjoavat ovat opetelleet myös erilaisia tekniikoita, joilla autetaan asiakas hevosen selkään.

.lemonwhale-embed-container { position: relative; padding-bottom: 56.25%; height: 0; overflow: hidden; max-width:100%; width:100% } .lemonwhale-embed-container iframe { position: absolute; top: 0; left:0; width: 100%; height: 100%; }

Eläimen läsnäolo motivoi erityisryhmiin kuuluvia yleensä yrittämään. Hienomotoriikkatekniikkaa voidaan harjoitella, vaikka letittämällä hevosen harjaa tallissa sen sijaan, että toiminta tapahtuisi jossain kliinisessä tilassa.

– Jos henkilö on kiinnostunut eläimistä, kannattaa kokeilla, olisiko eläinavusteisista palveluista hyötyä, Isoherranen ja Somero sanovat.

Isoherrasella on tallissa yksitoista erikokoista hevosta, mutta Someroilla on muitakin eläimiä, joita myös voidaan hyödyntää toiminnassa.

– Muistisairaalle vanhukselle kanamunien kerääminen pesistä voi olla tärkeä kokemus, Heli Somero antaa esimerkin.

Paras palaute työstä voi tulla viiveellä ja olla erilaisempi kuin yleensä.

– Kun nuori autistinen mies otti vuoden meillä käynnin jälkeen ensimmäisen kerran kontaktia, tiesin, että minuun luotetaan, Pia Isoherranen kertoo.

Isoherranen ja Somero käyttävät työssään apuna tukiviittomia ja kuvantamista.

– Ohjeet voidaan antaa tarvittaessa kuvallisesti, he kertovat.

Ainoana esteenä eläinavusteiselle toiminnalle Heli Somero ja Pia Isoherranen näkevät pahat eläinallergiat. Samaan ryhmään kuuluvat myös akuutit mielenterveys- tai päihdeongelmat, mutta jos hoito on vakaalla pohjalla, nekään eivät ole esteitä harrastaa eläimien kanssa.