Paikallisuutiset

Ylivieskan uuden kirkon seinätiilivaihtoehdot puntarissa – Maailman pohjoisin tiilitehdas valmistaa ruukintiiliä ainoana Suomessa

Helsingin jättiviraston rakennustyömaa työllistänyt koko vuoden Ylivieskan tiilitehdasta

Ylivieska

Ammattiylpeys paistaa tuotantopäällikköRami Savolaisen ja tuotantoinsinööriTapio Rahkolan silmistä, kun he esittelevät Ylivieskan Tiili Oy:n tiilitehtaan sydämen eli ruukintiilikoneen Ylivieskan Raudaskylällä. Ylivieskan vanhimmalla tuotannossa olevalla teollisuuslaitoksella on 1930-luvulle ulottuvat tiilentekoperinteet.

– Ilman tätä konetta ei olisi tiilitehdasta, sillä liki 70 prosenttia tuotannostamme on ruukintiiltä, kyseistä konetta vuonna 1990-luvun loppupuolella halliin asentamassa ollut Savolainen sanoo.

Maailman pohjoisin tiilitehdas on myös ainoa, joka Suomessa valmistaa ruukintiiliä.

– Tiili jäljittelee vanhaa käsinlyötyä tiiltä. Kalajoen kirkon peruskorjaukseen meni punaisenkirjavaa ruukintiiltä 3 000 kappaletta, joka tehtiin kirkon vanhojen tiilien mallin mukaan. Sinne tarvittiin tiiltä, joka ei ollut minkään standardin mukaista, ja ruukintiiltä voidaan muotoilla erikoistiiliprässillä. Näin ollen teimme muotit ja erikoistiilet vain siihen kohteeseen, Rahkola selvittää, ja tämän tiilimiehen erikoisala on juuri näiden muototiilten valmistus.

.lemonwhale-embed-container { position: relative; padding-bottom: 56.25%; height: 0; overflow: hidden; max-width:100%; width:100% } .lemonwhale-embed-container iframe { position: absolute; top: 0; left:0; width: 100%; height: 100%; }

Video: Kalajoen kirkon ruukintiiliä muotoiltiin erikoistiiliprässillä. Videokuvaus Tapio Rahkola Ylivieskan Tiili Oy

Ylivieskan uuden kirkon julkisivutiilet tulevat joko vaaleasta, harmaasta tai keltaisesta ruukintiilestä. Koemuuraukset eri sävyn tiilistä tehtiin keskiviikkona arkkitehdin ratkaistavaksi. Ylivieskalaista tiiltä tarvitaan arviolta 50 000 kappaletta.

Kirkon runkotiilet tulevat Saksasta, vaikka nekin olisi voitu tehdä paikallisesti. Kirkon arkkitehti ja seurakunnan hallintoa on tutustunut tiilitehtaan toimintaan, ja koska kirkon rakentamisessa painotetaan paikallisuutta, niin kaikkea tiiltä ei tuodakaan ulkomailta.

Tiilirakentamisen kulta-aikoja elettiin 1980-luvulla. Nyt pitkän hiljaiselon jälkeen trendi on nousujohteinen ja betonirakentamisen rinnalla kerrostalojakin tehdään massiivimuurauksella tiilestä.

– Tänä vuonna tilauskantaa on ollut hyvin ja työntekijöitä on lisätty niin, että kokonaisvahvuus on 25, Savolainen mainitsee.

Tiiltä maailmalle lähettäväHeikki Rousu tehtaan lähettämöstä kertoo, että tämän vuoden myyntiennuste on 5,7 miljoonaa tiiltä. Hän arvioi tilauskannan perusteella, että ensi vuosi on hiljaisempi. Tiilitehtaalla ollaan kuitenkin odottavalla kannalla Taanilan ja Kaisaniemen koulujen julkisivuratkaisujen suhteen.

Tiilitehtaan markkina-alueet ovat kasvukeskuksissa, joissa rakennetaan paljon.

Tiileri-tehtaiden historian suurin kohde Helsingissä on tuonut Raudaskylän tehtaalle töitä kuluvaksi vuodeksi ja urakka jatkuu vielä alkuvuodelle.

Nimittäin Ylivieskassa tehdään yli miljoona ruukintiiltä Helsingissä rakenteilla olevaan valtavaan, yli 40 000 neliömetrin laajuiseen ja seitsemän kerroksen verran maanpinnan yläpuolelle kohoavaan Kaupunkiympäristötaloon. Tämä jättiläinen jäljittelee Kalasataman teollisten tiilirakennusten ilmettä, ja leimallisia julkisivuille ovat katutason muuratut holvikaaret.

– Tiilenteko tähän kohteeseen tapahtui 2,5 kuukaudessa, mutta tiilestä jalostettuja konsolipalkkeja on tehty kahden miehen voimin kahdeksan kuukautta. Palkkia menee tähän rakennukseen yhteensä kuusi kilometriä.

Mittaan tehtävillä tiilipalkeilla helpotetaan rakennuksen julkisivun ikkuna- ja oviaukkojen ylitystä. Tiilirivistö voidaan asentaa yhtenä palkkikappaleena paikalleen, ja konsolipalkit nopeuttavat rakentamista ja julkisivu saa yhtenäisen ilmeen.

Rami Savolainen selvittää, että konsolipalkin teräsrakennetta ja kannakeosia on kehitetty yhteistyössä ylivieskalaisyritysten kanssa.

Tiilten menekin lisäämiseksi pitää tarjota myös jalostettuja tuotteita. Parin vuoden ajan ruukintiilestä on sahattu myös tiililaattaa.

– Tiililaattaa voidaan käyttää esimerkiksi sisustuksessa keittiössä välitilalaattana, jonka päälle laitetaan kosteudelta suojaava lasi, Savolainen kertoo.

Tuotekehittelyä tehdään toisinaan myös luovasti asiakastilausten pohjalta.

– Helsinkiläinen arkkitehti tilasi meiltä käytetynnäköistä tiiltä keittiön välitilaa varten. Kaadettiin letka tiiliä pihalle ja trukkikuskimme Vesa Sorvisto ajeli pyöräkoneella muutaman kerran ylitse. Näin syntyi "Vesan erikoinen", joka sai ihastuneen vastaanoton asiakkaalta, Savolainen virnistää.