sunnuntai 31.5.2020 | 12:08
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Aili Dammert pohtii ilmastonpilaamista Visiitti-kolumnissa: Rikas mie jos oisin

Aili Dammert
Pe 8.11.2019 klo 06:30

Olet lukenut 1/5 ilmaista artikkelia.

aili.dammert@gmail.com

Viraabelia veroviikon päätösperjantaita, parhaat paperilehden rapisuttajat. Marraskuu ei tarjoa valoa eikä iloa – se alkaakin Pyryn päivällä. Toisilla on veromaanantai, toisilla kikykurjantai. Kateus jäytää ja pakkanen panee jäitä hattuun, mutta ei joka pojan. Jotkut autoilevat nuoret miehet ovat keksineet aurauskeppipujottelusta ajanvietteen kaahaten pitkin pientareita niin että kevyen liikenteen väylällä kulkeva ikiliikkuja pelkää tulevansa kaadetuksi. Harrastus alkaa hämärissä ja jatkuu ties kuinka myöhään. Ei ole kyse varomattomuudesta liikenteessä vaan välinpitämättömyydestä, liikenteen tahallisesta vaarantamisesta. Tuleeko siitäkin vielä olympialaji? Pitäisikö olla peltipoliiseja, kun eläviä ei tunnut riittävän?

Pakkanen pyrkii tupaan, hiilidioksittaa. Uutiset Delhistä näyttävät ilman siellä olevan sakeana saastesumusta niin että sen jopa maistaa. Autoilua aletaan rajoittaa kun ei enää näe eteensä. Toisin meillä – ihan kuin täällä olisi ikioma ilmasto, jota suojelemalla säästäisimme osamme. Uutisia seuraamalla on vaikea uskoa omien tekojen ilmastovaikutuksiin. Joskus tältä epämukavuusalueelta haluaa sinne, missä päivä paistaa eikä uutisia ymmärrä.

Olen tehnytkin vuotuisen ilmastonpilaamismatkan välttävästi osaamalleni kielialueelle tuntematta suurtakaan angstia ja uskon tekeväni niin toistekin. Oli mukavampia puheenaiheita kuin ilmansaasteet ja brexit. Istuessani eräässä Espan ruokaravintolassa, siellä aterioi pitkä pöydällinen kaukaa tulleita. Millä niiden koneet lentävät, kun sikäläisiä turisteja tulee vastaan silmiinpistävästi sekä etelässä että pohjoisessa? Soijalla vai etikalla? En ole lukenut kenenkään syyllistävän tänne tulevia matkalaisia ilmaston pilaamisesta. Vain Suomesta lentäminen saastuttaa. On se kummaa kerosiinia.

Olisi päästävä tästä ikävästä tuloeroeromasennuksesta ja alettava jouluvalaisemaan pihaa. Kateus syö energiaa (vaikka ei laihduta). Pääseekö siitä pähkäilyllä? Onko rikas onnellisempi kuin luottoluokittelematon sentinvenyttäjä. Sisältököyhässä elämässä on aina tilaus sadalle tonnille. Olisi parempi auto, asunto, ulsteri, ainakin enemmän rahaa. Voisin ostaa rekvisiittaa, kultaa ja kulisseja. Mutta itse ihminen – olisin se sama juntti tai höntti – sisintä ei raha jalosta. Voin ehostaa muotoja, päästä hoitoon, mutta henkisen minän rakentamiseen kortti ei kelpaa. Ostettu itsetunto kuluu ja sitä pitää ostaa koko ajan lisää. Ilmasto pilaantuu kauheasta kuluttamisesta ja omatunto soimaa, jos semmoinen jäänne on vielä päässälaskukoneessa.

Rikas mie jos oisin, en olisi onnellisempi vaan yrittäisin rikastua lisää. Mikään ei ole tarpeeksi kun on tarpeeksi (loput sanoista irtisanottu).

Kirjoittaja on ylivieskalainen äidinkielenkierrättäjä

#