torstai 28.5.2020 | 18:01
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Pinnalla eli Jaakko Uusitalo arvioi elokuva- ja levyuutuuksia: "Vuoden merkkitapaus"

Ke 9.10.2019 klo 05:00

Olet lukenut 1/5 ilmaista artikkelia.

John Wick 3 – Parabellum

toiminta

Derek Kolstadin käsikirjoittamat ja Chad Stahelskin John Wick –elokuvat jatkavat kolmannessa osassa siitä, mihin edellinen elokuva jäi. Toiseen osaan tullessa tahti kiihtyi, ruumiita tuli entistä enemmän ja taistelukoreografioita oli enemmän kuin laskea ehti. Kolmannessa kaasua painetaan entistä painavammin pohjaan. Miestä kaatuu kuin heinää, hylsyjä lentää lattiaan tuhansittain ja normaalin ikkunafirman vuosibudjetin verran lasiseiniä hajoaa.

Stahelski on ansioitunut stunttikoordinaattori. Sen huomaa elokuvassa. Tarina on sinällään sivuseikka, kun jokaiseen kohtaukseen on ladattu toimintaa, taistelua ja näyttävää kameratyöskentelyä. Elokuva onkin lähes kokonaan liikkeen, valon ja varjon ylistämistä. Kolmanteen osaan tultaessa näyttävyys on jo melko huikealla tasolla. Keanu Reeves on tehnyt ankaran työn harjoitellessaan elokuvaa varten. Ja koska itse en elokuvaa katsoessa älynnyt, niin voisiko joku tämän katsoessa laskea, montako kertaa elokuvassa vaihdetaan lipas aseeseen? Tässä elokuvassa nimittäin ammukset loppuvat aseista.

John Wick 3 on niin puhdasta toimintagenre-elokuvaa, etteu se anna mitään saumaa muulle kuin aistiärsykkeille. Se on sääli. Nimittin kuva ruudulla on häikäisevää, mutta kolmannen elokuvallinen anti on aiempia osia tyhjempää.

3/5

Nick Cave & The Bad Seeds – Ghosteen

Vuoden 2016 Nick Cave & The Bad Seeds –julkaisu Skeleton Tree oli suorastaan musertavan synkkä, ahdistunut ja surumielinen albumi. Mestariteos. Lähes yllätyksenä julkaistu Ghosteen on kansikuvaa myöten tunnelmaltaan täysin päinvastainen levy. Se on rakkaudentäyteinen ja uskomattoman kaunis.

Ghosteen on kenties kauneinta musiikkia, mitä Cave yhdessä The Bad Seedsin multi-instrumentalisti Warren Ellisin kanssa ovat kuunaan säveltäneet. Siitäkin huolimatta, että tunnelma on nyt valoisa, on musiikki pelottavan linjassa Skeleton Treen kanssa. Ne ovat levykaksikko, jotka tuntuvat olevan symbioosissa toisiinsa. Yö ja päivä. Kappaleissa on jopa hienovaraisia viitteitä edelliseen levyyn.

Tarinoissa piilevä rehellisyyden ja avoimuuden tunne ei jää epäselväksi Caven puheenomaisen laulun taakse. Kappaleen Waiting for You yksinkertainen totuus “Well sometimes a little bit of faith can go a long long way” kiteyttää levyn syvimmän olemuksen.

Keski-ikäinen jalasjärveläinen vanhan liiton hevari, Harri, ihmetteli kymmenen vuotta sitten, että mitähän kuraa Nick Cave on, varmaan jotain itkurokkia. Harri ylimielisessä ja sarkastisessa heitossaan oli lähempänä totuutta kuin arvasikaan. Kyynelkanavat kostuvat laulujen herkkyyden edessä.

Ghosteen on täydellisen kaunista musiikkia ja kuin ohimennen muistuttaa ja korostaa edellisenkin albumin hienoutta. Melankoliakin voi olla valoisaa. Vuoden merkkitapaus.

5/5

#