torstai 2.4.2020 | 12:31
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Biopolttolaitoksista parhain arvostaa yhä turvetta – Nivalan Kaukolämpö Oy täyttää jo Suomen tulevaisuuden päästötavoitteet

Hannu Verronen
Ke 11.9.2019 klo 06:00

Olet lukenut 1/5 ilmaista artikkelia.

Nivalan Kaukolämmön Oy:n nykyaikainen 20 megawatin biopolttolaitos pystyisi luopumaan turpeenkäytöstä vaikka heti, mikäli Rinteen hallitus niin määräisi. Voimalaitos rakennettiin vuonna 2010 ja savukaasupesurilla 2017 siihen tehtiin merkittävä päivitys. Sen tekniikka on yhä parasta, mitä on käytössä. Toisin kuin vanhemman tyypin voimalat, sen kattila on tavallista paksumpi ja paremmalla tekniikalla. Lämpötilat kattilassa nousevat niin kuumiksi, ettei se välttämättä tarvitse turvetta palamiseen.

Toimitusjohtaja Hannu Petäistö toteaa, että voimalaitoskattilan säilymiseksi hyvänä kannattaisi turpeenpolttoa jatkaa nykyisessä 20 prosentin tasossa tulevaisuuteen.

– Turpeen avulla pystytään pitämään huolta, ettei kattila lähde ohenemaan. Se tarkoittaa, että laitoksen höyrykattilaa voi käyttää jopa 50 vuotta.

Turpeen oheiskäytön ansiosta Nivalassa on pystytty siirtämään nykylaskelmin 20 miljoonan euron voimalainvestointia tulevaisuuteen. Se auttaa osaltaan Suomen hiilineutraaliuden saavuttamista.

– Meidän laitoksemme on energiatuotannossa saavuttanut jo kasvihuonepäästöjen 80 prosentin leikkauksen vuodesta 1990. EU:n tavoite vuoteen 2030 mennessä on 40 prosenttia, Rinteen hallituksen 55. Me poltamme nyt turvetta 18 prosenttia, joten pelkästään hallituksen tavoitetta noudattaen, turpeen osuutta pitäisi nostaa 27 prosenttiyksikköä 2030 mennessä.

Toimitusjohtaja Hannu Petäistö kertoo, että turpeen energiakäytön tulevaisuuden suhteen joudutaan kuitenkin olemaan avoimella mielellä.

– Yhtiö toimii siten, mikä on järkevää. Tärkeää on huomioida kotimaisuus, talous, toiminnan pitkäjänteisyys, huoltovarmuusseikat, kuljetusmatkat, ympäristöasiat, päästöoikeudet ja paikallinen bioenergiatuotanto.

Kokonaisuuteen vaikuttaa yhteiskunnan ohjauksena turvevero ja päästökauppa, ei kuitenkaan niin paljon kuin energia-alan ulkopuolinen maallikko saattaa luulla.

– Ilmastoasiat halutaan nähdä mustavalkoisina, vaikka sellaisia ne eivät ole. Turve on kotimainen, hitaasti uusiutuva, paikallinen energianlähde. Turvemaiden kuivatus tukee kansantaloutta, tuo työtä ja vähentää soiden metaanipäästöjä. Yhtäkkinen luopuminen energiaturpeesta vuosiksi toisi omat vakavat seurauksena Suomen ja laitoksemme huoltovarmuudelle. Miten energiakriisissä palauttaisi tuotantoalueet nopeasti? Meidän laitoksemme eri yritysten tuotantojen sivutuotteina syntyvien energialähteiden saatavuus vaihtelee. Lisääntyvä sähköntuotanto tuulivoimalla ja aurinkoenergialla vaativat Åf Consult Oy:n selvityksen mukaan sen, että polttolaitosten lauhdevoimaloiden sähköntuotannon pitää Pohjois-Euroopassa nelinkertaistua vuoteen 2050 mennessä. Tehdäänkö lauhdevoimaa kivihiilellä vai turpeella?

Nivalan kaukolämpölaitos muuntaa polttoaineet energiaksi 92,7 prosentin tehokkuudella, kun omakotitalon takka yltää noin 50 prosenttiin. Kaukolämpö on niin tehokas tapa tuottaa energiaa, että EU tukee sen tuottamista ilmastosyistä Puolassa kivihiilellä 5 miljardilla eurolla.

– Päästökauppajärjestelmä on osin absurdi. EU:n monien teollisuuden alojen laitokset saavat päätösoikeudet 100 prosenttisesti ilmaiseksi, jotteivät ne karkaa pois. Kaukolämpölaitokset saavat päästöoikeuksia 30 prosenttisesti ilmaiseksi ja voivat tehdä niillä kauppaa. Meidän laitoksemme on päästövähennysten ansiosta päästökaupassa nettosaaja vuoteen 2030 saakka. Turve ei ole nykyisillä päästöoikeuksien hinnoilla halpa polttoaine, kun päästöoikeuksien hinta on nelinkertaistunut. Siitä huolimatta turvetta on järkevä käyttää rinnakkaispolttona, päästöoikeuksien hinta voi tulevaisuudessa myös laskea, Petäistö kertoo.

"Turve ei ole nykyisillä päästöoikeuksien hinnoilla halpa polttoaine, kun päästöoikeuksien hinta on nelinkertaistunut. Siitä huolimatta turvetta on järkevä käyttää.

Turveyrittäjä luottaa asioiden järjestyvän

Hannu Verronen

Alavieskalainen turveyrittäjä, Jukuturpeen Elina Hannula suhtautuu rauhallisesti turpeen tulevaisuuteen. Yrittäjänä hän ajattelee asioita pitkäjänteisesti. Hän uskoo, että vahvojen ilmastopainotusten aikanakin pystytään myös turpeen energiakäyttö säilyttämään, kun on olemassa huoltovarmuussyyt ja voimalaitosten tekniset tarpeet. Tällä hetkellä kasvu-, kuivike- ja energiaturvetta tuottavan yrityksen toiminta on jatkunut ilmastokohujen keskellä kuten ennenkin.

–Pahinta olisi jos turpeen energiakäytölle tulisi äkkikielto. Se toisi isoja vaikeuksia turvetuottajille ja energialaitoksille. Luotan, että turpeen merkitys pystytään näkemään vähintään pitemmällä aikavälillä asiallisesti. Hallitus lupasi, että asia otetaan käsittelyyn eri intressiryhmien turvekomiteassa. Sinne toivon mukaan myös meidän yrittäjien edustusta.

Trendinä Elina Hannula uskoo toistaiseksi jatkuvan sen, että turpeen energiakäyttö valtakunnan mitassa vähenee. Osa biopolttolaitoksista vähentää sen käyttöä ja osa luopuu kokonaan.

– Näin on nyt. Turpeen käyttö ei ole loppumassa kokonaan. Kasvu- ja kuiviketurpeen tarve on viisinkertaistumassa. Sitä Suomessa tuotetaan ympäristö huomioiden. GTK:n kattavan tutkimuksen mukaan vesistötaakkaa ei synny, hän toteaa.

Elina Hannula kertoo, että turvetuotantoalueiden suuret perustamiskustannukset edellyttävät, että kukin suo pitää pystyä hyödyntämään tuotannollisen kaarensa loppuun.

– Kun turvetta on 10-20 senttiä jäljellä, se voidaan puuistutuksin muuttaa hiilinieluksi.

Turve

Turpeen osuus Suomen energiantuotannossa on noin 4 prosenttia. Suurimmat turpeesta energiaa tuottavat yritykset Suomessa ovat Vapo Oy sekä Turveruukki Oy.

Suomen turpeen energiakäyttö oli vuonna 2007 sähkönkulutuksesta 7,6 % ja energiankulutuksesta noin 7,0 %.

Vuonna 2000 turpeen osuus sähköstä ja energiasta oli 4,7 %.

Suomi on yksi maailman turverikkaimmista maista. Kolmannes Suomen pinta-alasta eli noin 10 miljoonaa hehtaaria on erilaisia soita.

Suomen soista 0,6 % on energiaturvekäytössä. Noin 12,0 % maan soista on suojeltuja. Suojelualueet eivät ole kuitenkaan jakautuneet tasaisesti, vaan niistä iso osa on Pohjois-Suomessa.

Lähde: Wikipedia

#