Urheilu

Sofia Matikainen lähti nuorena toteuttamaan unelmaansa, ja nyt Ylivieskan jalkapallokasvatti tykittää maaleja liigassa

Ylivieskasta lähtöisin olevaSofia Matikainen on kuluvana kesänä ollut tärkeä lenkki naisten liigaa pelaavan alaveteliläisen IK Myranin joukkueessa. Tähänastiset kuusi osumaa ovat nostaneet hänet liigan maalintekijätilaston kärkikymmenikköön.

Lauantaina IK Myran pelaa kauden viimeisen runkosarjaottelunsa. Joukkue on jäämässä ensimmäisenä liigakautenaan sarjataulukon viimeiseksi, joten syksy jatkuu alaloppusarjassa ja mahdollisissa putoamiskarsinnoissa.

– Peli kerrallaan mennään, mutta tavoitteena on tietysti säilyttää sarjapaikka, Matikainen toteaa.

Kuluva kausi on Matikaiselle kaikkiaan kolmas korkeimmalla sarjatasolla. Sinne yltääkseen hänen on pitänyt tehdä rohkeita valintoja jo varsin nuorena.

Varhaiset jalkapallo-oppinsa Matikainen sai silloisen FC YPAn riveissä. Ensimmäisiin jalkapallotreeneihinsä hän meni 7-vuotiaana naapurin tytön ja isosiskon vanavedessä. Varsinainen palo lajia kohtaan syttyi kuitenkin vasta myöhemmin.

– Harrastin myös uintia, mutta se jäi yläasteella. Siinä vaiheessa mentiin jo futiksen ehdoilla.

Matikainen pitää kasvattajaseuran roolia tärkeänä ja muistelee Ylivieskaa hyvänä ympäristönä junioripelaajalle. Omassa ikäluokassa oli paljon harrastajia, joten treenikavereita riitti.

– Pystyin käymään monien eri joukkueiden treeneissä, ja pelasin myös oman ikäisten ja nuorempien poikien kanssa.

Tavoitteellisemmasta harjoittelusta Matikainen innostui C-juniori-iässä, kun hän huomasi pärjäävänsä lajissa. Osasiko hän silloin jo ajatella pelaavansa jonain päivänä korkeimmalla sarjatasolla?

– Se oli ehkä jonkinlaisena tavoitteena tai haaveena, mutta tiesin, että sen eteen pitäisi tehdä myös paljon töitä, Matikainen vastaa.

Unelma toteutui kaudella 2014, jolloin Matikainen siirtyi Kokkolan F10:n riveihin. Vasta 15-vuotiaalle nuorelle se oli iso askel, ja kausi osoittautui opettavaiseksi. Matikainen harjoitteli liigajoukkueen mukana, ja peliaikaa tuli vaihtelevasti.

– Treenien tempo ja vaatimustaso oli korkeampi kuin mihin olin tottunut. Joka treeneissä täytyi pistää parastaan, ja joukkuekaveritkin vaativat toisiltaan. Oli kuitenkin hyvin kehittävää, kun ympärillä oli taitavia pelaajia.

Pelaamisen ohella Matikainen kävi Kokkolassa lukiota. Hän toteaa, että muutto nuorena vieraalle paikkakunnalle opetti myös huolehtimaan itsestä.

– En voi sanoa että kaikille se olisi hyvä ratkaisu. Itse halusin panostaa futikseen, ja vanhemmat tukivat päätöstäni. Näen että silloin oli minulle oikea hetki lähteä.

Kun KF10 ei saanut uusittua liigalisenssiään taloudellisista syistä, Matikaisen pelit jatkuivat pari kautta sarjaa alempana ykkösessä. Kaudeksi 2017 hän siirtyi liigaan nousseeseen GBK:n joukkueeseen, jonka kohtalona oli kuitenkin sarjasta putoaminen.

Siinä vaiheessa vaihtoehtona oli lähteä jatkamaan liigauraa muualla. Kun samaan aikaan naapuriseura IK Myran alkoi tähdätä ylimmälle sarjatasolle, Matikainen päätti jäädä.

Myranin projekti onnistui, ja viime syksynä joukkue juhli liigaan nousua. Laitapakin paikalta hyökkääjäksi nostettu Matikainen viimeisteli kauden aikana 12 maalia.

Tähän mennessä Matikainen on saanut kokea urheilussa niin pettymykset kuin huippuhetket. Putoamiset ja nousut asettuvat kuitenkin osaksi jatkumoa, joka on pidempi kuin yksittäinen kausi.

– Tietysti tippuminen on aina henkisesti raskasta. Joka pelistä jää kuitenkin aina jotain käteen, ja itseä pystyy aina kehittämään. Pitää vain yrittää löytää tilanteesta positiiviset asiat ja nähdä ne tulevaisuuden kannalta.

Vahvuuksinaan Matikainen pitää pelinlukutaitoa ja pitkänä pelaajana myös fysiikkaa, jolle hyökkäyspäässä on usein käyttöä.

– Liigassa pelin tempo ja vaatimustaso ovat korkeat, ja virheistä rokotetaan paljon herkemmin kuin ykkösessä, Matikainen vertaa.

Korkeimmalla sarjatasolla pelaaminen vaatii omistautumista. Treenejä on vähintään neljästi viikossa, ja kesäaikaan otteluita joka viikonloppu.

Suurin osa naispelaajista joutuu myös käymään töissä, joten ajankäytön kanssa riittää tasapainottelua.

Omia jatkosuunnitelmiaan Matikainen aikoo pohtia kauden päätyttyä.

– Pelaajana haluan mahdollisimman kovia haasteita. Siksi mieluummin häviän otteluita liigassa kuin voitan niitä 7–0 ykkösessä.

Hän myöntää, että olisi hienoa myös saada joskus pukea Suomen edustuspaita päälle.

– Mutta se olisi sitten palkinto kovasta työstä. Itse olen vielä nuori, ja minulla on paljon pelivuosia edessä, Matikainen sanoo.