Paikallisuutiset

"Näin nukkuu Maikki kukkakummun alla" – Kalajokilaakson alueella vaikutti 1900-luvun alussa lääninkarjakko Maikki Kärenlampi, jolla on toiseksi suurin hauta Nivalan kirkkomaalla

On kaunis loppukesän ilta Koivulan rakennuksen pihassa. Leipomon ja kahvilan omistaja Maikki Kärenlampi nauttii hyvinhoidetun puutarhansa rauhasta ystäviensä kanssa. Viehättävä puutarha sijaitsee Malisjoen rannalla, jossa on myös rantasauna.

Paikalla olijat ovat Kärenlammen ystäviä tai sukulaisia. Kärenlampi istuu tuolissa, joka on tehty puunjuurakosta. Hän tarjoilee kahvia tomeran ja hyväntuulisen näköisenä.

Hän on nivalalainen liikenainen, joka lääninkarjakon työnsä ohella on perustanut leipomon ja kahvilan Nivalaan. Hänellä on varallisuutta ja vaikutusvaltaa, sillä hänellä on Nivalassa useita luottamustehtäviä. Hän on vaatinut naisille äänioikeutta ja perustanut Lotta Svärd -yhdistyksen Nivalaan.

Hän on myös läheiset suhteet tulevan presidentin, Heikkilän suuren tilan isännän Kyösti Kallion perheeseen, jonka Veikko-pojan kummitäti hän on.

Miten hän on päässyt tähän asemaan? Miten lääninkarjakosta tuli niin varakas, että hänen kerrotaan lainanneen rahaa Nivalan isännille? Miksi lääninkarjakon hauta on Nivalan kirkkomaan toiseksi suurin hautamuistomerkki?

Maikki Kärenlampi syntyy vuonna 1866 Kestilässä viidenneksi lapseksi Yrjö ja Kaisa Keräsen perheeseen. Maria, sukukirjan mukaan Mari on sisarussarjasta ainoa, jonka ammatti mainitaan sukukirjassa. Ei tiedetä, miksi perheen lapsista juuri Maria saa koulutuksen ja miksi hänestä tulee karjakko. Missä hän on käynyt karjatalouskoulun, ei ole tiedossa.

Maria Kärenlammen opinnot sujuvat varsin hyvin, sillä hänestä tulee Oulun talousseuran toinen lääninkarjakko. Karjatiloilla on tarvetta neuvontaan ja opastukseen paitsi karjanhoidossa myös maidon separoinnissa - lääninkarjakot neuvovat, kuinka maidosta saadaan rasva talteen voin valmistamista varten.

Maria Kärenlampi muuttaa Nivalaan 1890-luvun alussa. Hän pitää meijerikoulua Haapajärvellä vuonna 1891 vain 25 vuoden ikäisenä. Opetuksen on täytynyt olla pätevää, sillä kahden kuukauden aikana Katteluksen tilalla pidetyssä meijerikoulussa valmistetaan lähes lähes 800 kiloa voita vajaasta 18 000 kiloa voita, yli 10 kiloa lihavaa juustoa ja yli 15 kiloa laihaa juustoa.

Lääninkarjakko on ammatissaan yhtä arvostettu kuin terveyssisar tai opettajatar. Ammattinsa osaavan naisen työ puhuu puolestaan. Maria Kärenlampi työskentelee kiertävänä karjakkona Kalajokilaakson alueella ­– ehkä silloin vasta vakiintuu kutsumanimi Maikki, jona hänet muistetaan.

– Hän oli ihminen, josta pidettiin mutta jota myös arvosteltiin, koska hän oli näkyvä hahmo Nivalassa, Marjanen miettii.

Luonnollisesti Kärenlampi käy ammattinsa puolesta myös Heikkilän tilalla, jonka Kyösti ja Kaisa Kallio omistavat. Syntyy ystävyys perheeseen, ja vuonna 1906 Maikki Kärenlampi kutsutaan Kallioiden Veikko-pojan kummitädiksi.

Samana vuonna Maikki Kärenlampi täyttää 40 vuotta ja hänen elämässään tapahtuu paljon. Hänet valitaan Nivalan Nuorisoseuran toiseksi esimieheksi seuran perustajan Kyösti Kallion jälkeen. Myös yhteiskunnallinen herääminen on tapahtunut, sillä hänet valitaan Maalaisliiton edeltäjän, Suomen Maalaisväestön Liiton Oulun eteläisen vaalipiirin piiritoimikuntaan.

Vuonna 1906 naiset saavat Suomessa äänioikeuden. Maikki Kärenlampi on herännyt vaatimukseen jo vuotta aikaisemmin, sillä hän perustaa yhdessä muutamien muiden valveutuneiden naisten kanssa naisyhdistyksen Nivalaan. Tilaisuudessa vaaditaan paitsi naisten äänioikeutta myös väkijuomien myynnin kieltämistä ja epäsiveellisyyslaitosten lopettamista.

– Hän oli tarmokas. Hänen toimintansa on kunnioitettavaa kun naisen asema oli silloin toinen kuin nykyään, Marjanen sanoo.