Paikallisuutiset

Kihlströmin perheen kodissa Ylivieskassa on kaikkiaan 150 lintua – Papukaija komentaa koiraakin selvällä suomen kielellä, jutussa mukana laaja kuvagalleria ja videoita

Lumoavat linnut ovat vaativia lemmikkejä

Ylivieskassa Kihlströmin perheen yhdessä huoneessa soi rokki ja sen ylitse raikuu lähes sadan desibelin rääkäisy, kun vieras astuu huoneeseen; tuollaisesta äänestä rokkistarat voivat vain unelmoida!

Radiota kuuntelevat kaksi papukaijaa eli sinikelta-arat Roosa, 5, ja Kessu 3,5 innostuvat järjettömästi tulijasta. Utelias Roosa ottaa kynsillään ja koukkunokallaan kiinni häkin seinämistä ja tarkastelee vierasta pää kallellaan.

Haastattelutilanne muuttuu sivullisten silmissä hassuksi, sillä linnun liikerataa on pakko seurata. Siinä me keikistellään ihmeissään molemmin puolin kaltereita. Kessu haluaa oman huomionsa ja ottaa jaloillaan kiinni häkin katosta ja roikkuu pää alaspäin. Koska huomiota ei irtoa tarpeeksi, Kessu päättää roikkua yhdellä jalalla.

Naapurihäkin puna-ara ei ole yhtä innoissaan, sillä Petteri, 2, vierastaa outoja ihmisiä.Jonna Kihlström saa tyttärensä Joannan kanssa houkutella tovin ennen kuin Petteri suostuu rapsuteltavaksi ja jakaa suukkoja.

Toisesta huoneesta kuuluu 150:n linnun iloinen sirkutus. Siihen huoneeseen kurkistetaan ihan kohta, mutta ensin lintunainen Jonna saa kertoa, mistä on kysymys.

.lemonwhale-embed-container { position: relative; padding-bottom: 56.25%; height: 0; overflow: hidden; max-width:100%; width:100% } .lemonwhale-embed-container iframe { position: absolute; top: 0; left:0; width: 100%; height: 100%; }

– Minulla oli jo lapsuudenkodissani neitokakadu ja seeprapeipot. Aikuisiällä lintuharrastus alkoi uudestaan, Jonna Kihlström sanoo ja mainitsee, että hänellä on laaja lintujenpitolupa. Undulaattien ja neitokakadujen jälkeen olikin jo hankittava ara-papukaijoja, jotka ovat lajissaan maailman suurimpia. Häkeissä asustavat myös balinkottarainen, siniviiriäinen, suoranokkia, peippoja, kanarialintuja ja aurinkoaraatti.

– Lintuja ei pidä hankkia hetken mielijohteesta. Ara-papukaijat elävät 80–90 vuotta, joten ne ovat oikeita perintölintuja. Olen hankkinut lintuja muun muassa oululaiselta kasvattajalta. Yleensä ensimmäiseksi linnuksi suositellaan undulaattia, mutta se ei ole sen helpompi tapaus kuin muutkaan. Helppoja lintuja ei olekaan. Kaikkiin lintuihin kannattaa ensin perehtyä ja käydä katsomassa. Ara-papukaijat ovat vaativia lintuja, niin äänensä puolesta kuin sotkuisuudenkin suhteen. Lisäksi ne saattavat saada aikaan tuhoja kodissa, elleivät ole koko ajan valvottuina.

Jonna Kihlström kertoo, että Roosa ehti kerran syödä tietokoneen näppäimistön. Samoin häkin pieni luukku on kahlehdittu ketjuin, sillä kyseisessä häkissä on taitavia kahlekuninkaita. Nyt veijarit jäävät kiinni, jos ketjut alkavat kilistä.

– Naapurit eivät välttämättä välitä ara-papukaijan kantavasta äänestä, vaikka Roosa osaa jutustella myös vaimeasti. Aina itsekin yllättyy, kun luulee jonkun ihmisen puhuvan,Juha Kihlström sanoo.

– Roosa ei pyytämällä puhu suomea, vaan silloin, kun sitä huvittaa. Se oppii ihmistä matkimalla. Sanavarastoon kuuluvat sanat: Roosa, hei ja kukkuu. Jouduimme kieltämään yhtä koiristamme sen pentuaikana, joten nyt Roosa toistelee välillä: Nita ei! Ei saa! Jonna Kihlström nauraa.

Kun illalla vedetään pimennysverhot lintuhuoneissa kiinni myös siivekkäät hiljenevät yöpuulle.

.lemonwhale-embed-container { position: relative; padding-bottom: 56.25%; height: 0; overflow: hidden; max-width:100%; width:100% } .lemonwhale-embed-container iframe { position: absolute; top: 0; left:0; width: 100%; height: 100%; }

Lintuharrastus vaatii myös isoja investointeja, etenkin alkuvaiheessa. Ara-papukaijojen hinta on keskimäärin noin 2 300 euroa, mutta kalleimmat linnut voivat maksaa jopa 4 000–5 000 euroa.

– Lintujen hinnat eivät mene edes koon mukaan. Itse maksoin aikoinaan pienistä suoranokkapariskunnasta 250 euroa. Esimerkiksi undulaatit maksavat 50–170 euroa ja neitokakadut 120–350 euroa.

Harvinaisuuksista joutuu maksamaan enemmän. Kihlströmin lintuparven yksi harvinaisuus on balinkottarainen. Se on äärimmäisen uhanalainen Indonesiassa Balin saarella elävä varpuslintu, jonka kanta on vain noin 30 yksilöä maailmassa.

– Lintuhankinnassa kannattaa hankkia lintu, jota on oma emo ruokkinut. Mikäli lintua on ruokittu käsin ruiskulla poikasena, se alkaa vihata ihmistä yli kaiken.

Jonna Kihlström puhuu kokemuksesta, sillä heille tuli vastikään 43-vuotias smaragdiara Iida, joka on naisen käsin ruokkima. Iida asusteli ihan muina papukaijoina olohuoneessa, kunnes yhtäkkiä kävi raivokkaasti Jonnan kimppuun.

– Meillä ei ollut tiedossa linnun historia. Se tuli pitovaikeuksien vuoksi ja viimeisin omistaja oli mies.

Linnuille on hankittava lintuhäkki, orret, ruuat, kuljetushäkit, pimennysverhot ja ilmanpuhdistimet. Muun muassa.

– Meillä on useampia ilmanputsareita, ettei lintujen aikaansaama pöly mene keuhkoihin. Linnut ovat meillä koko perheen harrastus, joten Juha rakentaa häkit ja uusii orsia, koska linnut nokkivat ja raapivat niitä. Orsien raapiminen vähentää lintujen kynsien leikkuun tarvetta, sillä se ei ole maailman helpoin homma.

Häkkien siivous on oma lukunsa. Isompien papukaijojen häkit siivoaa näppärästi aluspahvit vaihtamalla, mutta pikkulintujen puolelle on mentävä keruuhommiin lapion ja vadin kanssa.

Eksoottisten lintujen lähimmät eläinlääkäripalvelut ovat Oulussa, mutta apua saa tarvittaessa myös Etelä-Suomen eläinlääkäreiltä.

– Tiedän itse niin paljon linnuista, joten voin oireita kuvailemalla tilata linnuille tarvittavat lääkkeet etelästä.

Sisällä pidettävillä linnuilla ei ole lintukirppujakaan. Mikäli linnut ovat ulkohäkissä, niin Jonna tarjoilee sisätiloihin siirryttäessä loishäädön.

Jonna ja Juha Kihlström vierailevat silloin tällöin muutamien lintujen kanssa Ylivieskan Kuonokomero-lemmikkitarvikeliikkeessä pitämässä Lintupäiviä, jolloin on mahdollista tutustua lintuharrastukseen.

– Aurinkoaraatti Amadeus on hurmannut kaikki, Juha Kihlström naurahtaa.

Kesäpuuhat-juttusarjassa kerromme, mitä sinun kesääsi kuuluu. Lähetä meille kesäinen juttuvinkki sähköpostilla osoitteeseen: toimitus@kalajokilaakso.fi ja otsikoksi Kesäpuuhat. Voit vinkata myös Kalajaskan facebook-sivulla yksityisviestinä: https://www.facebook.com/kala.jaska/