torstai 22.8.2019 | 14:41
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Ensihoitajia uhattu aseilla, lyöty nyrkeillä ja hoitovälineillä, heitelty pulloilla, potkittu, revitty hiuksista ja uhattu tappaa – Auttaja joutuu aikaisempaa useammin alttiiksi vaaralle

Anne Mattila Kalajokilaakso+
Ke 13.3.2019 klo 06:00 [päivitetty ke 08:19]

Ensihoitajien työssään kohtaama väkivalta on lisääntynyt ja raaistunut vuosi vuodelta. Kaikesta näkyy, että aikaisemmin koettu kunnioitus auttajaa kohtaan on vähentynyt.

– Minulla on koko ajan pelko, milloin joku loukkaantuu vakavasti, Jokilaaksojen pelastuslaitoksen ensihoitopäällikkö Mirja Annala sanoo.

– Oman urani alussa, reilut 30 vuotta sitten väkivalta tai sen uhka olivat todella harvinaisia, eikä niihin tilanteisiin oltu varauduttu, kuten nyt, hän jatkaa.

Annalan huoli ei ole aiheeton. Viime vuonna kohteeseen menneitä ensihoitohenkilöitä oltiin vastassa pistoolin kanssa ja uhattiin, muttei ammuttu. Ensihoitajat pakenivat paikalta ja säilyivät fyysisesti terveinä. Työpaikalla asiaa purettiin puhumalla ja työntekijät ohjattiin työterveyteen.

Ensihoitajia on uhkailtu pyssyjen lisäksi teräaseilla, lyöty nyrkeillä ja hoitovälineillä, heitelty pulloilla, revitty hiuksista ja uhattu tappaa. Erästä hoitajaa potilas potkaisi ambulanssissa rintakehään.

Yksi tappouhkauksen on saaneista on ensihoidon esimies Tommi Kurki, joka toimii myös uhka- ja väkivaltatilanteiden kouluttajana Jokilaaksojen pelastuslaitoksessa.

Hänen tehtävänään on kouluttaa henkilökuntaa, kuinka edeltä valmistaudutaan kohteeseen menoon, esimerkiksi mihin jätetään auto ja kuinka siellä käyttäydytään, ettei tilanne kärjistyisi sekä miten menetellään, jos tilanne muodostuu uhkaavaksi.

– Pitää tietää, mitkä ovat merkit, että nyt ulos, hän sanoo.

Ensihoitajilla on puhelimessa hälytysnappi, josta saa suoran, jatkuvan yhteyden hätäkeskukseen. Heillä on myös paikannus, josta näkee, missä kukin liikkuu.

– Hätäkeskus hälyttää tarvitaessa paikalle poliisin, mutta pahimmillaan poliisia voidaan joutua odottamaan parikin tuntia, ensihoitomestari Mika Hämeenkorpi sanoo ja kertoo, että poliisia jouduttiin vasta odottamaan Nivalaan lähes puolitoista tuntia, koska poliisi oli kiinni edellisessä tehtävässä.

Lisäksi on tehtäviä, joissa poliisi turvaa ensihoitohenkilöstön työskentelyä jo edeltä.

– Vaaratilanteita pyritään välttämään kaikin keinoin, Kurki toteaa.

Haastavasti käyttäytyvän asiakkaan kanssa toimimista opetellaan, koska ensihoitajien tehtävänä on auttaa ja tehdä kaikkensa, ettei tilanne kärjistyisi.

– Pitää toimia ammatillisesti ja olla provosoimatta, Mika Kurki sanoo ja painottaa, että mihinkään ei mennä yksin.

Tilanteet kiukkuisen ihmisen kanssa ovat usein nopeita ja ennakoimattomia. Siksi ensihoitohenkilökunta koulutetaan käyttäytymään ja suojautumaan kuin poliisi.

– Ikävää, että ihmisiä auttamaan menevät joutuvat kokemaan uhkaa, Annala sanoo.

Yleensä uhkaavasti käyttäytyvä henkilö on päihteiden alaisena oleva kantasuomalainen keski-ikäinen mies. Ennen he olivat iäkkäämpiä alkoholisteja, mutta nykyisin yhä enemmän nuorehkoja tai monenikäisiä aineiden sekakäyttäjiä.

– Tulevaisuudessa joudumme varautumaan vieläkin vaarallisempiin tilanteisiin ja siihen, miten pelastamme mahdollisimman monta ihmistä riskiympäristössä, Tommi Kurki sanoo ja viitaa Turun puukotukseen, kouluampujiin sekä muihin suuriin vaaratilanteisiin.

– Ja vaikka tapahtuma ei olisi täällä, voi yksikkömme joutua matkalla tällaiseen tilanteeseen, hän jatkaa.

"Minulla on koko ajan pelko, milloin joku loukkaantuu vakavasti.

Hoitajalla ei ole sukunimeä

Anne Mattila

Jokilaaksojen pelastuslaitoksen yhdessä ensihoitoyksikössä tiistaiaamuna työvuorossa ovat ensihoitajat Mari ja Anniina. He ovat valmiina lähtemään ambulanssilla heti, kun hälytys tulee. Sitä he eivät tiedä, mihin tai millaisen potilaan luo ja minkälaisiin olosuhteisiin.

Auttaja lähtee auttamaan, ei vain kuljettamaan sairasta hoitoon. Työpari menee viemään hoitoa kotiin ja tarvittaessa he siirtävät potilaan jatkohoitoon sairaalaan.

Menomatkalla ensihoitajat saavat jo tietoa kohteesta ja potilaasta. Yleensä heidät otetaan odotettuina tulijoina vastaan, mutta ei aina. Siihenkin on varauduttava. Joskus tilanne saattaa kärjistyä hoidon aikana ja tulla yllättäen. Kaikkeen on varauduttava.

Ensihoidon muuttuminen yksi syy, miksi hoitajat kohtaavat aggressiivista käytöstä.

– Potilaat luulevat, että tulevat huonosti hoidetuksi, koska aina heitä ei kuljeteta sairaalaan, vaan tutkitaan ja hoidetaan kohteessa, ensihoitaja Anniina kertoo.

– Meillä ovat tarkat ohjeet, minkä pohjalta tilanteessa toimitaan, hän jatkaa.

Tilanne on ensihoitajien mielestä pahentunut 10 vuoden aikana.

– Sanallisia uhkauksia tulee lähes viikoittain, vähintään kerran kuukaudessa, ensihoitaja Anniina sanoo.

Ensihoitajat eivät käytä työssään sukunimeä turvallisuussyistä. Lähes kaikilla oma puhelinnumero on salainen, eikä työpuhelinnumeroitakaan löydy kuin päällikkötasolle. Syynä on se, ettei ensihoitajien henkilöllisyyttä, asuinpaikkaa tai perhettä ei voisi jäljittää.

Ensihoidon vaaratilanteet

Jokilaaksojen pelastuslaitoksen alueen 200 ensihoitajaa kohtaavat työhönsä liittyviä uhka- ja väkivaltatilanteita lähes viikoittain, ainakin joka kuukausi.

Tilastojen mukaan 31 prosenttia kaikista työtapaturmailmoituksista johtuu tällaisesta tilanteista.

Työtapaturmailmoituksia tehdään vajaat sata, joista noin 30 johtuu uhka- ja väkivaltatilanteesta. Lukema on vain jäävuoren huippu, sillä läheskään kaikista ei tehdä ilmoituksia.

Eniten on suusanallisia uhkaamisia, mutta yhä useammin hoitaja kohtaa fyysistä väkivaltaa.

Suomen pelastuslaitokset ovat seuranneet vuodesta 2014 henkilöstön raportoimia vaaratilanteita. Vuonna 2014 koko maan pelastuslaitoksissa tehtiin 154 uhka- ja väkivaltailmoitusta, vuonna 2017 niitä tehtiin 257 ja viime vuonna 324 kappaletta. Kasvu on ollut 26 prosenttia vuodessa.

#