lauantai 15.8.2020 | 07:35
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Herätysliikkeet tuovat vakautta Nivalaan – Vanhoillislestadiolaiset majoittavat Herättäjäjuhlien vieraita ja osallistuvat talkoisiin

Liisa Ängeslevä
La 24.11.2018 klo 20:00 | päivitetty ke 13:52

Toisen vakaumuksen kunnioittaminen on asia, joka korostuu Eija-Riitta Niinikosken puheessa. Hän toimii Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutin kehitypäällikkönä Nivalassa ja toivoo oman arvomaailmansa ja kunnioituksen muita kohtaan näkyvän töissä ja toiminnassa.

Ajatus saattaa kuulostaa hiukan juhlalliselta, mutta siihen on syynsä. Nivalassa on kaksi vahvaa herätysliikettä, herännäisyys ja vanhoillislestadiolaisuus, jotka mahtuvat hyvin toimimaan saman kirkon sisällä yhdessä. Eija-Riitta Niinikoski on koulutukseltaan teologi ja katsoo molempien herätysliikkeiden tuovan vakautta paikkakunnalle. Se ei tarkoita, että paikkakunnalla olisi kaikki hyvin, mutta yhteisöllisyys on voimavara.

Rauhanyhdistysten jäseniä Nivalassa on noin tuhat, ja moni kodeista avaa ovensa vuoden 2019 herättäjäjuhlavieraille. Se ei ole uutta ja ihmeellistä, sillä myös edellisistä juhlista on hyviä ja hauskojakin kokemuksia. Kohtaamisista on kertomuksia, joissa evakoilla ja talonväellä riitti niin paljon puhetta, että seurakentälle ei tahdottu ehtiä ollenkaan tai vanhoillislestadiolainen saarnamies avasi kotinsa sillä toiveella, ettei ihan seurapuhujia majoittuisi.

– Arjen yhteistyössä ei kovin usein käydä syvällisiä opillisia keskusteluja, vaan kunnioitetaan toisen vakaumusta, kertoo Eija-Riitta Niinikoski tapausten taustoja.

Majoittamisen lisäksi lestadiolaisia on mukana talkoissa. Myös Nivalan Rauhanyhdistyksen toimitalolla voidaan pitää juhlien aikaan Herättäjä-Yhdistyksen kokouksia.

Erilaisten opillisten näkemysten ei anneta häiritä tekemistä. Monet myös käyvät herättäjäjuhlilla, kun ne ovat omalla paikkakunnalla. Samalla tapaa vanhoillislestadiolaisten suviseura-alueille ovat tervetulleita kaikki. Jäsenkortteja ei porteilla kysellä. Siitä ei ole tutkittua tietoa, onko vierailu enemmän yleiskatsaus tapahtumaan kuin seurapuheiden kuuntelemista.

– Jokainen on Jumalan luoma ja lunastama, itse olen saanut lahjaksi anteeksiantamuksen, joka tuo syvän kiitollisuuden, kuvaa Eija-Riitta Niinikoski oma arvomaailmaansa.

Hän on pappisperheen lapsi ja yrittää noudattaa isän toivomusta jälkikasvulleen: kerran kuussa kirkossa. Jumalanpalvelukseen osallistumiseen ei vaikuta se, kuka saarnaa.

Heränneillä ja lestadiolaisilla on erilainen opillinen näkemys muun muassa naispappeudesta, mutta yhteistyötä tehdään silti sujuvasti. Eija-Riitta Niinikoski ei ole itse halunnut pappisvihkimystä, vaikka hänen opiskelunsa osui aikaan, kun asiaa pohdittiin. Toisaalta taustalla on oman taustayhteisön opillinen näkemys, toisaalta se, että teologian opintojen muut suuntaumisvaihtehdot kiinnostivat enemmän. Niinpä nykyisessä työssäänkin hän hyödyntää muun muassa viestinnän ja ihmisten kohtaamisen oppeja.

Naiset eivät saarnaa tai pidä puheita vanhoillislestadiolaisten seuroissa, mutta se ei tarkoita naisten vaientamista. Monet naiset ovat mukana johtokunnissa ja opetustehtävissä, myös Eija-Riitta Niinikoski on ollut esimerkiksi rippikouluopettajana.

Hän arvioi uskonnollisten kesäjuhlien antavan ruokaa sielulle sanan ja julistuksen myötä. Myös yhdessä laulaminen on tärkeää ja voimaa antavaa.

Juhlilla on myös maallisempi merkitys. Ne tuovat alueelle ihmisiä eri puolilta Suomea. Silloin kunnnilla ja alueella on tilaisuus kertoa alueen mahdollisuuksista.

Juttu on alunperin julkaistu Nivalan Herättäjäjuhlien Juhlaviestissä, joka ilmestyi Kalajokilaakson liitteenä 4.7.2018.

#